Uutiset Israel ja Palestiina

Gazan lapset kärsivät psyykkisistä traumoista

Painajaiset ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Gazan palestiinalaislasten keskuudessa yltyvän väkivallan myötä, kertoo alueella avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto (NRC). 14-vuotias Reham Qudaih on kärsinyt painajaisista siitä asti, kun Israel hyökkäsi Gazaan vuonna 2014.
Tyttö istuu aasin vetämillä kärryillä
Viime aikojen yhteenotot ovat entisestään vaikeuttaneet lasten elämää Gazassa, jossa oli jo ennestään puutetta kaikesta. YK ennustaa alueen muuttuvan pian elinkelvottomaksi. (Kuva: Mohammed Omer / IPS)

(IPS) -- Palestiinalaistyttö Reham Qudaih, 14, herää öisin omaan huutoonsa nähtyään toistuvan unen, jossa hänen isänsä makaa ammuttuna verilammikossa.

Painajaiset ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Gazan palestiinalaislasten keskuudessa yltyvän väkivallan myötä, kertoo alueella avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto (NRC). Sen kyselyyn vastasi 300 iältään 10–12-vuotiasta lasta, joista 56 prosenttia sanoi näkevänsä painajaisia.

Lisäksi lapsilla esiintyy yhä enemmän pelkotiloja, ahdistusta ja stressiä, 20 koulun rehtorit raportoivat. Psykososiaalinen tuki oli rehtoreiden vastaus kysyttäessä, mitä palestiinalaiskouluissa kaivataan nyt kipeimmin.

”Lapset joutuvat todistamaan väkivaltaa sen lisäksi, että alueen muutenkin heikkenevä tilanne koettelee heidän mielenterveyttään”, NRC:n pääsihteeri Jan Egeland sanoo.

”He ovat kokeneet tuhoisia sotia ja eläneet saarroksissa 11 viime vuotta. Nyt he näkevät, miten ystäviä ja sukulaisia haavoittuu ja kuolee, joten pelko perheenjäsenten menettämisestä kasvaa”, hän jatkaa.

Kamppailu paluuoikeudesta

Palestiinalaiset aloittivat maaliskuun lopussa Gazan ja Israelin rajalla Suureksi paluumarssiksi kutsutut mielenosoitukset, joissa he vaativat oikeutta palata Israeliin vanhoille asuinsijoilleen. Toukokuun 16. päivään mennessä Israelin vastatoimissa oli kuollut yli sata ja loukkaantunut 12 200 ihmistä.

Palestiinalaiset ovat polttaneet rajalla autonrenkaita ja yrittäneet tehdä reikiä Israelin pystyttämään aitaan. Israelin armeija on vastannut kumiluodeilla ja kovilla ammuksilla.

Reham Qudaih on kärsinyt painajaisista siitä asti, kun Israel hyökkäsi Gazaan vuonna 2014. Sota kesti 50 päivää ja surmasi lähes 2 200 palestiinalaista, joista 490 oli lapsia. Qudaih oli toipumassa traumoistaan, kun hänen isäänsä ammuttiin jalkaan tämän kevään mielenosoituksessa.

Samana päivänä Israelin joukot tappoivat 20 mielenosoittajaa ja haavoittivat yli 700:aa, joukossa myös lapsia.

”Lähdimme mielenosoitukseen vaatimaan oikeuksiamme, jotka miehitys on vienyt. Meillä ei ole sähköä tai ruokaa. Emme saa hoitoa, eikä meillä ole mahdollisuutta leikkiä”, Qudaih selittää.

Elinkelvoton vuonna 2020

Israel ja Egypti ovat pitäneet Gazaa taloussaarrossa vuodesta 2007, mikä on aiheuttanut pysyvän humanitaarisen kriisin.

Sähkökatkot ovat jokapäiväisiä, ja vesihuollon piirissä on vain yksi perhe kymmenestä. YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan puolet alueen lapsista on ruoka-avun varassa ja joka neljäs tarvitsisi psykososiaalista tukea.

Tilannetta pahentaa se, että Yhdysvallat on leikannut tukeaan Palestiinan pakolaisten avustusjärjestölle. Tätä menoa Gaza on elinkelvoton vuonna 2020, YK ennustaa.

Muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on vaatinut Israelia lopettamaan tappavan voimankäytön aseettomia mielenosoittajia vastaan.

NRC tukee Gazan opettajia Paremman oppimisen ohjelmassa, joka on kehitetty yhdessä Tromssan yliopiston kanssa.

”Väkivaltaisen kokemuksen aiheuttamat painajaiset ja traumat jatkuvat lapsilla usein kuukausia ja jopa vuosia. Gazan lasten ongelmat kasautuvat, koska heillä ei ole mahdollisuutta toipua edellisestä traumasta ennen kuin uusia tulee”, Tromssan yliopiston kasvatuspsykologian professori Jon-Håkon Schultz muistuttaa.

Israel ja PalestiinaLasten oikeudet lapsetkonfliktiturvallisuusterveys IsraelPalestiina Suomen IPS

Lue myös

Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.
Kuva kaupungista vuorelta otettuna.

Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla

”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.

Tuoreimmat

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta