Uutiset Yritysvastuu

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.
Xikrinien kylä Cateté-joen läheisyydessä. Finnwatch teki raportin kenttätutkimuksen yhteistyössä Repórter Brazil -järjestön kanssa. (Kuva: Repórter Brasil , Finnwatch)

Ruostumatonta terästä valmistavan suomalaisen Outokummun brasilialainen alihankkijayritys on aiheuttanut vakavia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia Brasilian Amazonin alueella, sanoo kansalaisjärjestö Finnwatch tänään ilmestyneessä raportissaan.

Raportin mukaan Outokumpu käyttää tuotteissaan brasilialaisen kaivosyhtiön Valen toimittamaa ferronikkeliä, joka on peräisin Amazonin alueelta Onça Puman nikkelikaivoksesta. Ferronikkeli on raudan ja nikkelin seos, jota käytetään muun muassa ruostumattoman teräksen valmistuksessa.

Onça Puman kaivoskompleksiin kuuluu avolouhoksia sekä sulatto ferronikkelin tuotantoa varten. Aivan kaivoksen vieressä on alkuperäiskansa xikrinien asuinalue. He syyttävät Valea jokensa saastuttamisesta sekä siitä, ettei heidän mielipidettään ole huomioitu kaivosprojektissa.

Joki saastunut

Xikrineillä on ollut Valen kanssa vuodesta 2012 alkaen oikeuskiista. Heidän sekä syyttäjän mukaan kaivos käynnistettiin vuonna 2011 ilman asianmukaista sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointia ja xikrinien konsultointia, mitä Kansainvälisen työjärjestön alkuperäiskansasopimus edellyttäisi.

Xikrinit ovat huolissaan myös kaivoksen vaikutuksista alueen läpi virtaavaan Cateté-jokeen. He kertoivat tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa käyttävänsä jokea liikkumiseen, kalastukseen, peseytymiseen ja elintarvikkeiden käsittelyyn.

Paikallisen Parán yliopiston tekemien tutkimusten mukaan joki on saastunut pahoin raskasmetalleista, mikä johtuu kaivostoiminnasta seuranneen metsäkadon aiheuttamasta mineraalien huuhtoutumisesta sekä kaivosyhtiön jokeen johtamista jätevesistä. Yliopisto on löytänyt kaivosalueelta myös putkia, joiden kautta jätevesiä on johdettu jokeen salaa.

Joen kaloista on löytynyt  raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia lyijy ja kromia. Tutkimuksissa myös xikrineistä itsestään on löytynyt poikkeavia raskasmetallipitoisuuksia. Saastumisen seurauksena he eivät kaikilta osin enää uskalla käyttää jokea.

”Xikrinien terveyden, kulttuurin ja perinteiset elinkeinot vaarantava joen pilaaminen on vakava ihmisoikeuskysymys”, raportissa todetaan.

Kyseessä ei ole Valen ensimmäinen oikeuskiista. Sen on epäilty aiemmin rikkoneen tahallaan erilaisia varotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut estää ympäristön pilaantuminen ja pelastaa ihmishenkiä. Esimerkiksi vuonna 2019 270 ihmistä kuoli, kun Valen pato murtui Brumadinhon kaupungissa. Valen on arveltu tienneen padon murtumisen mahdollisuudesta jo vuosia etukäteen.

Yhtiö onkin muun muassa Norjan öljyrahaston mustalla listalla yhtiönä, johon ei tehdä sijoituksia.

Läpinäkymätön alihankintaketju

Outokumpu käyttää ferronikkeliä ruostumattomassa teräksessä. Yli 90 prosenttia sen metallisisällöistä on kierrätettyä, mutta ferronikkeliä tuodaan ulkopuolisilta toimittajilta.

Finnwatch on vahvistanut Onça Puman kaivoksen yhteyden Outokumpuun kaupallisen vientitietokannan perusteella. Tietokannan mukaan vuosina 2016–2019 Outokummun Tornion terästehdas osti Valelta 3 200 tonnia ferronikkeliä. Ferronikkeliä on toimitettu suurempia määriä myös Outokummun tytäryhtiöille Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.

Finnwatchin mukaan Outokumpu on ostoillaan myötävaikuttanut ihmisoikeusloukkauksiin ja rikkonut samalla YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevia ohjaavia periaatteita. Niiden mukaan yritysten on pyrittävä minimoimaan toimintansa aiheuttamat ihmisoikeusriskit ja korjattava ongelmat myös alihankintaketjussaan.

Outokumpu ei ole virallisesti sitoutunut YK:n periaatteisiin, mutta niiden noudattaminen mainitaan valtion omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä. Outokummun suurin omistaja on valtionyhtiö Solidium.

Outokumpu ei avannut Finnwatchille alihankintaketjuaan raporttia varten.

”On ollut hämmästyttävää huomata, miten alkeellisella tasolla arvoketjujen valvonta on näin suuressa yhtiössä, jonka suurin omistaja on Suomen valtio”, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo tiedotteessa.

Yhtiö ei vahvista tai kiistä myöskään Maailma.netin haastattelussa, hankkiiko se ferronikkeliä nimenomaan Valelta.

”Kaikkeen palautteeseen, mitä saadaan kansalaisjärjestöiltä, suhtaudutaan erittäin vakavasti. Asia käydään läpi, mutta emme voi kommentoida yksittäisiä yrityksiä koskevia asioita. Se on Outokummun yleinen periaate”, sanoo Outokummun vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilä.

Erkkilän mukaan yhtiöllä on alihankkijoilleen vastuullisuuskriteereitä sisältävä code of conduct eli toimintaohje sekä toimittajavaatimuslista, joita kaikkien alihankkijoiden on noudatettava. Niihin sisältyy muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Yritys vaatii alihankkijoiltaan myös esimerkiksi erilaisten ympäristöstandardien noudattamista. Ohjeiden noudattamista valvotaan muun muassa alihankkijoiden itsearviointilomakkeella sekä yhtiön omilla auditoinneilla, jotka koronapandemia kuitenkin keskeytti.

Finnwatch kritisoi Outokummun vastuullisuusperiaatteita kehittymättömiksi. Esimerkiksi itsearviointi ei ole riittävää yritysvastuun arviointia, se sanoo.

”Outokumpu toimii läpinäkymättömästi, ei kerro alihankkijatietojaan eikä siltä saatu selkeitä vastauksia yhtiön yritysvastuutyön sisällöstä ja laajuudesta”, raportissa todetaan.

Finnwatchin mukaan yrityksen pitäisi liittyä YK:n ihmisoikeuksia ja yrityksiä koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, kartoitettava oman toimintansa ja arvoketjujensa ihmisoikeusriskit, korjattava haitalliset ihmisoikeusvaikutukset ja raportoitava niistä julkisesti.

Erkkilän mukaan yhtiö on parhaillaan arvioimassa mahdollisuutta liittyä mukaan periaatteisiin.

Mustalla listalla

Valen ja xikrinien välinen oikeusprosessi on ottanut hiljattain askeleen eteenpäin, sillä yhtiö pääsi joulukuussa sopuun xikrinien ja muiden alkuperäiskansojen kanssa neuvotteluiden jatkamisesta ja korvausten maksamisesta sekä ympäristövaikutusten tarkemmasta tutkimuksesta.

Amazonin alueen ympäristöongelmat ovat kuitenkin yhtä kaivosta laajempia. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on viime vuosina pyrkinyt heikentämään alkuperäiskansojen oikeuksia suuryritysten kustannuksella, raportissa muistutetaan.

Bolsonaro on muun muassa valmistellut lakia, joka mahdollistaisi alkuperäiskansoille tarkoitettujen maiden hyödyntämisen kaivoshankkeissa. Lisäksi ferronikkelin kaltaisten raaka-aineiden kysyntä on kasvussa muun muassa sähköautobuumin takia.

Kaivostoiminnalla on vaikutusta vesistöjen ja alkuperäiskansojen lisäksi myös Amazonin metsiin, jotka ovat globaalisti tärkeä hiilinielu ja joissa elää paljon harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Pelkästään vuosina 2005–2015 kaivostoiminta aiheutti epäsuorasti metsäkatoa lähes 12 000 neliökilometrin alueella, Finnwatch muistuttaa.

Lisätty Sonja Finérin kommentti 23.2.2021.

Yritysvastuu ihmisoikeudetalkuperäiskansatkauppaliiketoimintayhtiötympäristö Brasilia

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä