Uutiset GM-ruoka

FAO: GM-ruokatuotanto ei ole lähellekään aukotonta

Maailmanlaajuisessa selvityksessä kävi ilmi lähes 200 saastumistapausta kymmenen vuoden sisällä.

Laatuaan ensimmäinen GM-saastumistapauksia kartoittava selvitys on paljastanut geenimuunneltujen elintarvikkeiden tuotantoketjuissa olevan huomattavia aukkoja ympäri maailman, raportoi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Saastumista tapahtuu, kun GM-viljalajikkeet tai -siemenet leviävät tahattomasti muuntelemattomien kasvilajien sekaan esimerkiksi tuotannon, prosessoinnin, pakkauksen tai kuljetuksen yhteydessä.

Kyselyyn vastanneet 75 FAO:n jäsenvaltiota olivat havainneet vuosina 2002 – 2012 yhteensä 198 saastumistapausta, joista 138 havaittiin tarkastelujakson viimeisen neljän vuoden aikana.

FAO:n mukaan eniten saastumistapauksia löytyi linssien, riisin, maissin ja papaijan kohdalta ja valtaosa saastuneista viljoista oli peräisin Yhdysvalloista, Kanadasta ja Kiinasta. Löydetyt kuormat joko tuhottiin tai lähetettiin takaisin alkuperämaahan.

Järjestö huomauttaa, että koska tällä hetkellä ei ole omassa mitään kansainvälisesti sovittua määritelmää saastumiselle, tulkinnat ja havaitut tapaukset vaihtelevat huomattavasti maittain. Tästä esimerkkinä kaikista havainnosta lähes kaksi kolmasosaa tuli Saksasta ja toisaalta 33 kyselyyn vastannutta valtiota ilmoitti, ettei heillä ollut keinoja selvittää gm-saastumista. Suomessa saastumistapauksista ei ollut löytynyt.

GM-ruoka maatalousgeeniteknologiasaastuminen

Lue myös

Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille

Maailman ensimmäiset geenimuunnellut kalat saattavat pian ilmestyä amerikkalaisten ruokapöytiin, jos lohia jalostavan biotekniikkayrityksen lupahakemus hyväksytään.

Tutkijat: Geenimuuntelun turvallisuudesta ei ole konsensusta

Asiantuntijajoukon mukaan tähänastinen tutkimus on ollut erittäin kiistanalaista sekä tutkijoiden oletusten ja rahoituslähteiden sävyttämää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.