Uutiset GM-ruoka

Meksikossa väännetään kättä geenimuuntelusta

Viljelijät vastustavat geenimuuntelua, mutta maan hallitus on toista mieltä.
Maissisatoa Tlaltizapánissa Meksikossa. (Kuva: CIMMYT / cc 2.0)

(IPS) -- Pavunviljelijä Manuel Alvarado torjuu tarjouksen saada geneettisesti muunneltuja papuja nykyistä lajikevalikoimaansa rikastamaan. Alvarado kuuluu mielipiteineen meksikolaisten pavuntuottajien suureen enemmistöön. Maan hallitusta GMO-pavut sen sijaan kiehtovat.

"Yksikään tutkimus ei kerro geenimuunneltujen papujen tuottamista ylivertaisista sadoista verrattuna paikallisista tai hybridisiemenistä viljeltyihin lajikkeisiin. Ihmiset ovat edelleen epävarmoja siitä, mitä siirtogeeniset tuotteet oikein ovat tai millaisia vaikutuksia niillä on, mutta muutama niihin liittyvä asia tiedetään, eivätkä ne ole kehuja", Alvarado selittää.

Lupahakijoina Monsanto ja Pioneer

Meksikossa viljellään 70 eri papulajiketta. Viljelijät pelkäävät, että GMO-kasvit voivat saastuttaa luonnon- ja hybridisiemenet, joiden itävyys on geenimuunneltuja siemeniä korkeampi.

Meksikon pavunviljelijöiden ongelmina ovat liikatuotanto, matala hintataso ja tuonnin kasvu. Maassa on 300 000 pavuntuottajaa, puolet heistä on pienviljelijöitä.

Huolimatta hallituksen kiinnostuksesta GMO-kasveihin niiden viljely on ollut ankarassa vastatuulessa Meksikossa. Valitusprosessien tuloksena sekä maissin että soijapapujen GMO-muodot torjuttiin.

Nyt maan hallitus ja teollisuus ovat siirtäneet toiveensa muiden muassa vehnään ja papuihin. Lupahakemuksia on vetämässä ainakin yhdysvaltalaisella Pioneerilla geenimuunnellun maissin ja Monsantolla puuvillan viljelyyn.

Ei julkisia varoja GMO-tutkimuksiin

Ympäristö- ja teknologiajärjestö ETC:n aluejohtajan Silvia Riberion mielestä julkisia varoja ei tulisi käyttää GMO-kasvien kenttätutkimuksiin.

"Julkisten resurssien käyttö GMO-tutkimukseen kasvattaa riippuvuutta teknologiasta. Olisi parempi käyttää varat pienviljelijöillä olevan valtavan tietoreservin säilyttämiseen ja tuhoeläinten ennaltaehkäisyyn."

Riberion mielestä Meksikossa ei kaivata geenimuunneltuja kasveja.

"Maa ei ole koskaan tuottanut niin paljon maissia kuin nyt. Sitä paitsi niiden bioturvallisuutta ei voida taata: ne aiheuttavat geneettistä eroosiota, koska muuntelemattomien kasvien saastuminen on vääjäämätöntä."

Suurin osa geenimuunnelluista kasveista käytetään eläinten ravinnoksi, mutta Meksiko haluaa ainakin GMO-maissista ihmisravintoa. Maatalousviranomaisten mukaan ravintokasvien geenimuuntelu on otettu osaksi tulevaisuudensuunnitelmia keinona sopeutua ilmastonmuutokseen ja taata ruokaturvallisuus.

Oikaisu: Jutun kirjoittajan nimi oli alkuperäisessä tekstissä väärä. Virhe on korjattu 22.7.

GM-ruoka maatalous Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille

Maailman ensimmäiset geenimuunnellut kalat saattavat pian ilmestyä amerikkalaisten ruokapöytiin, jos lohia jalostavan biotekniikkayrityksen lupahakemus hyväksytään.

FAO: GM-ruokatuotanto ei ole lähellekään aukotonta

Maailmanlaajuisessa selvityksessä kävi ilmi lähes 200 saastumistapausta kymmenen vuoden sisällä.

Tutkijat: Geenimuuntelun turvallisuudesta ei ole konsensusta

Asiantuntijajoukon mukaan tähänastinen tutkimus on ollut erittäin kiistanalaista sekä tutkijoiden oletusten ja rahoituslähteiden sävyttämää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.