Uutiset GM-ruoka

Meksikossa väännetään kättä geenimuuntelusta

Viljelijät vastustavat geenimuuntelua, mutta maan hallitus on toista mieltä.
Maissisatoa Tlaltizapánissa Meksikossa. (Kuva: CIMMYT / cc 2.0)

(IPS) -- Pavunviljelijä Manuel Alvarado torjuu tarjouksen saada geneettisesti muunneltuja papuja nykyistä lajikevalikoimaansa rikastamaan. Alvarado kuuluu mielipiteineen meksikolaisten pavuntuottajien suureen enemmistöön. Maan hallitusta GMO-pavut sen sijaan kiehtovat.

"Yksikään tutkimus ei kerro geenimuunneltujen papujen tuottamista ylivertaisista sadoista verrattuna paikallisista tai hybridisiemenistä viljeltyihin lajikkeisiin. Ihmiset ovat edelleen epävarmoja siitä, mitä siirtogeeniset tuotteet oikein ovat tai millaisia vaikutuksia niillä on, mutta muutama niihin liittyvä asia tiedetään, eivätkä ne ole kehuja", Alvarado selittää.

Lupahakijoina Monsanto ja Pioneer

Meksikossa viljellään 70 eri papulajiketta. Viljelijät pelkäävät, että GMO-kasvit voivat saastuttaa luonnon- ja hybridisiemenet, joiden itävyys on geenimuunneltuja siemeniä korkeampi.

Meksikon pavunviljelijöiden ongelmina ovat liikatuotanto, matala hintataso ja tuonnin kasvu. Maassa on 300 000 pavuntuottajaa, puolet heistä on pienviljelijöitä.

Huolimatta hallituksen kiinnostuksesta GMO-kasveihin niiden viljely on ollut ankarassa vastatuulessa Meksikossa. Valitusprosessien tuloksena sekä maissin että soijapapujen GMO-muodot torjuttiin.

Nyt maan hallitus ja teollisuus ovat siirtäneet toiveensa muiden muassa vehnään ja papuihin. Lupahakemuksia on vetämässä ainakin yhdysvaltalaisella Pioneerilla geenimuunnellun maissin ja Monsantolla puuvillan viljelyyn.

Ei julkisia varoja GMO-tutkimuksiin

Ympäristö- ja teknologiajärjestö ETC:n aluejohtajan Silvia Riberion mielestä julkisia varoja ei tulisi käyttää GMO-kasvien kenttätutkimuksiin.

"Julkisten resurssien käyttö GMO-tutkimukseen kasvattaa riippuvuutta teknologiasta. Olisi parempi käyttää varat pienviljelijöillä olevan valtavan tietoreservin säilyttämiseen ja tuhoeläinten ennaltaehkäisyyn."

Riberion mielestä Meksikossa ei kaivata geenimuunneltuja kasveja.

"Maa ei ole koskaan tuottanut niin paljon maissia kuin nyt. Sitä paitsi niiden bioturvallisuutta ei voida taata: ne aiheuttavat geneettistä eroosiota, koska muuntelemattomien kasvien saastuminen on vääjäämätöntä."

Suurin osa geenimuunnelluista kasveista käytetään eläinten ravinnoksi, mutta Meksiko haluaa ainakin GMO-maissista ihmisravintoa. Maatalousviranomaisten mukaan ravintokasvien geenimuuntelu on otettu osaksi tulevaisuudensuunnitelmia keinona sopeutua ilmastonmuutokseen ja taata ruokaturvallisuus.

Oikaisu: Jutun kirjoittajan nimi oli alkuperäisessä tekstissä väärä. Virhe on korjattu 22.7.

GM-ruoka maatalous Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille

Maailman ensimmäiset geenimuunnellut kalat saattavat pian ilmestyä amerikkalaisten ruokapöytiin, jos lohia jalostavan biotekniikkayrityksen lupahakemus hyväksytään.

FAO: GM-ruokatuotanto ei ole lähellekään aukotonta

Maailmanlaajuisessa selvityksessä kävi ilmi lähes 200 saastumistapausta kymmenen vuoden sisällä.

Tutkijat: Geenimuuntelun turvallisuudesta ei ole konsensusta

Asiantuntijajoukon mukaan tähänastinen tutkimus on ollut erittäin kiistanalaista sekä tutkijoiden oletusten ja rahoituslähteiden sävyttämää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.