Uutiset GM-ruoka

Meksikossa väännetään kättä geenimuuntelusta

Viljelijät vastustavat geenimuuntelua, mutta maan hallitus on toista mieltä.
Maissisatoa Tlaltizapánissa Meksikossa. (Kuva: CIMMYT / cc 2.0)

(IPS) -- Pavunviljelijä Manuel Alvarado torjuu tarjouksen saada geneettisesti muunneltuja papuja nykyistä lajikevalikoimaansa rikastamaan. Alvarado kuuluu mielipiteineen meksikolaisten pavuntuottajien suureen enemmistöön. Maan hallitusta GMO-pavut sen sijaan kiehtovat.

"Yksikään tutkimus ei kerro geenimuunneltujen papujen tuottamista ylivertaisista sadoista verrattuna paikallisista tai hybridisiemenistä viljeltyihin lajikkeisiin. Ihmiset ovat edelleen epävarmoja siitä, mitä siirtogeeniset tuotteet oikein ovat tai millaisia vaikutuksia niillä on, mutta muutama niihin liittyvä asia tiedetään, eivätkä ne ole kehuja", Alvarado selittää.

Lupahakijoina Monsanto ja Pioneer

Meksikossa viljellään 70 eri papulajiketta. Viljelijät pelkäävät, että GMO-kasvit voivat saastuttaa luonnon- ja hybridisiemenet, joiden itävyys on geenimuunneltuja siemeniä korkeampi.

Meksikon pavunviljelijöiden ongelmina ovat liikatuotanto, matala hintataso ja tuonnin kasvu. Maassa on 300 000 pavuntuottajaa, puolet heistä on pienviljelijöitä.

Huolimatta hallituksen kiinnostuksesta GMO-kasveihin niiden viljely on ollut ankarassa vastatuulessa Meksikossa. Valitusprosessien tuloksena sekä maissin että soijapapujen GMO-muodot torjuttiin.

Nyt maan hallitus ja teollisuus ovat siirtäneet toiveensa muiden muassa vehnään ja papuihin. Lupahakemuksia on vetämässä ainakin yhdysvaltalaisella Pioneerilla geenimuunnellun maissin ja Monsantolla puuvillan viljelyyn.

Ei julkisia varoja GMO-tutkimuksiin

Ympäristö- ja teknologiajärjestö ETC:n aluejohtajan Silvia Riberion mielestä julkisia varoja ei tulisi käyttää GMO-kasvien kenttätutkimuksiin.

"Julkisten resurssien käyttö GMO-tutkimukseen kasvattaa riippuvuutta teknologiasta. Olisi parempi käyttää varat pienviljelijöillä olevan valtavan tietoreservin säilyttämiseen ja tuhoeläinten ennaltaehkäisyyn."

Riberion mielestä Meksikossa ei kaivata geenimuunneltuja kasveja.

"Maa ei ole koskaan tuottanut niin paljon maissia kuin nyt. Sitä paitsi niiden bioturvallisuutta ei voida taata: ne aiheuttavat geneettistä eroosiota, koska muuntelemattomien kasvien saastuminen on vääjäämätöntä."

Suurin osa geenimuunnelluista kasveista käytetään eläinten ravinnoksi, mutta Meksiko haluaa ainakin GMO-maissista ihmisravintoa. Maatalousviranomaisten mukaan ravintokasvien geenimuuntelu on otettu osaksi tulevaisuudensuunnitelmia keinona sopeutua ilmastonmuutokseen ja taata ruokaturvallisuus.

Oikaisu: Jutun kirjoittajan nimi oli alkuperäisessä tekstissä väärä. Virhe on korjattu 22.7.

GM-ruoka maatalous Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille

Maailman ensimmäiset geenimuunnellut kalat saattavat pian ilmestyä amerikkalaisten ruokapöytiin, jos lohia jalostavan biotekniikkayrityksen lupahakemus hyväksytään.

FAO: GM-ruokatuotanto ei ole lähellekään aukotonta

Maailmanlaajuisessa selvityksessä kävi ilmi lähes 200 saastumistapausta kymmenen vuoden sisällä.

Tutkijat: Geenimuuntelun turvallisuudesta ei ole konsensusta

Asiantuntijajoukon mukaan tähänastinen tutkimus on ollut erittäin kiistanalaista sekä tutkijoiden oletusten ja rahoituslähteiden sävyttämää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tuoreimmat

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen