Uutiset GM-ruoka

Meksikossa väännetään kättä geenimuuntelusta

Viljelijät vastustavat geenimuuntelua, mutta maan hallitus on toista mieltä.
Maissisatoa Tlaltizapánissa Meksikossa. (Kuva: CIMMYT / cc 2.0)

(IPS) -- Pavunviljelijä Manuel Alvarado torjuu tarjouksen saada geneettisesti muunneltuja papuja nykyistä lajikevalikoimaansa rikastamaan. Alvarado kuuluu mielipiteineen meksikolaisten pavuntuottajien suureen enemmistöön. Maan hallitusta GMO-pavut sen sijaan kiehtovat.

"Yksikään tutkimus ei kerro geenimuunneltujen papujen tuottamista ylivertaisista sadoista verrattuna paikallisista tai hybridisiemenistä viljeltyihin lajikkeisiin. Ihmiset ovat edelleen epävarmoja siitä, mitä siirtogeeniset tuotteet oikein ovat tai millaisia vaikutuksia niillä on, mutta muutama niihin liittyvä asia tiedetään, eivätkä ne ole kehuja", Alvarado selittää.

Lupahakijoina Monsanto ja Pioneer

Meksikossa viljellään 70 eri papulajiketta. Viljelijät pelkäävät, että GMO-kasvit voivat saastuttaa luonnon- ja hybridisiemenet, joiden itävyys on geenimuunneltuja siemeniä korkeampi.

Meksikon pavunviljelijöiden ongelmina ovat liikatuotanto, matala hintataso ja tuonnin kasvu. Maassa on 300 000 pavuntuottajaa, puolet heistä on pienviljelijöitä.

Huolimatta hallituksen kiinnostuksesta GMO-kasveihin niiden viljely on ollut ankarassa vastatuulessa Meksikossa. Valitusprosessien tuloksena sekä maissin että soijapapujen GMO-muodot torjuttiin.

Nyt maan hallitus ja teollisuus ovat siirtäneet toiveensa muiden muassa vehnään ja papuihin. Lupahakemuksia on vetämässä ainakin yhdysvaltalaisella Pioneerilla geenimuunnellun maissin ja Monsantolla puuvillan viljelyyn.

Ei julkisia varoja GMO-tutkimuksiin

Ympäristö- ja teknologiajärjestö ETC:n aluejohtajan Silvia Riberion mielestä julkisia varoja ei tulisi käyttää GMO-kasvien kenttätutkimuksiin.

"Julkisten resurssien käyttö GMO-tutkimukseen kasvattaa riippuvuutta teknologiasta. Olisi parempi käyttää varat pienviljelijöillä olevan valtavan tietoreservin säilyttämiseen ja tuhoeläinten ennaltaehkäisyyn."

Riberion mielestä Meksikossa ei kaivata geenimuunneltuja kasveja.

"Maa ei ole koskaan tuottanut niin paljon maissia kuin nyt. Sitä paitsi niiden bioturvallisuutta ei voida taata: ne aiheuttavat geneettistä eroosiota, koska muuntelemattomien kasvien saastuminen on vääjäämätöntä."

Suurin osa geenimuunnelluista kasveista käytetään eläinten ravinnoksi, mutta Meksiko haluaa ainakin GMO-maissista ihmisravintoa. Maatalousviranomaisten mukaan ravintokasvien geenimuuntelu on otettu osaksi tulevaisuudensuunnitelmia keinona sopeutua ilmastonmuutokseen ja taata ruokaturvallisuus.

Oikaisu: Jutun kirjoittajan nimi oli alkuperäisessä tekstissä väärä. Virhe on korjattu 22.7.

GM-ruoka maatalous Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille

Maailman ensimmäiset geenimuunnellut kalat saattavat pian ilmestyä amerikkalaisten ruokapöytiin, jos lohia jalostavan biotekniikkayrityksen lupahakemus hyväksytään.

FAO: GM-ruokatuotanto ei ole lähellekään aukotonta

Maailmanlaajuisessa selvityksessä kävi ilmi lähes 200 saastumistapausta kymmenen vuoden sisällä.

Tutkijat: Geenimuuntelun turvallisuudesta ei ole konsensusta

Asiantuntijajoukon mukaan tähänastinen tutkimus on ollut erittäin kiistanalaista sekä tutkijoiden oletusten ja rahoituslähteiden sävyttämää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Kaksi naista tulvavedessä

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.
Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa

Sadankomitean rauhanpalkinto toimittaja Antti Kuroselle – ”Sodissa tavalliset ihmiset häviävät aina”

Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja on tehnyt reportaaseja muun muassa Al-Holin pakolaisleiriltä. Sadankomitea haluaa palkinnolla nostaa esiin median roolia rauhantyössä.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.