Uutiset GM-ruoka

Meksikossa väännetään kättä geenimuuntelusta

Viljelijät vastustavat geenimuuntelua, mutta maan hallitus on toista mieltä.
Maissisatoa Tlaltizapánissa Meksikossa. (Kuva: CIMMYT / cc 2.0)

(IPS) -- Pavunviljelijä Manuel Alvarado torjuu tarjouksen saada geneettisesti muunneltuja papuja nykyistä lajikevalikoimaansa rikastamaan. Alvarado kuuluu mielipiteineen meksikolaisten pavuntuottajien suureen enemmistöön. Maan hallitusta GMO-pavut sen sijaan kiehtovat.

"Yksikään tutkimus ei kerro geenimuunneltujen papujen tuottamista ylivertaisista sadoista verrattuna paikallisista tai hybridisiemenistä viljeltyihin lajikkeisiin. Ihmiset ovat edelleen epävarmoja siitä, mitä siirtogeeniset tuotteet oikein ovat tai millaisia vaikutuksia niillä on, mutta muutama niihin liittyvä asia tiedetään, eivätkä ne ole kehuja", Alvarado selittää.

Lupahakijoina Monsanto ja Pioneer

Meksikossa viljellään 70 eri papulajiketta. Viljelijät pelkäävät, että GMO-kasvit voivat saastuttaa luonnon- ja hybridisiemenet, joiden itävyys on geenimuunneltuja siemeniä korkeampi.

Meksikon pavunviljelijöiden ongelmina ovat liikatuotanto, matala hintataso ja tuonnin kasvu. Maassa on 300 000 pavuntuottajaa, puolet heistä on pienviljelijöitä.

Huolimatta hallituksen kiinnostuksesta GMO-kasveihin niiden viljely on ollut ankarassa vastatuulessa Meksikossa. Valitusprosessien tuloksena sekä maissin että soijapapujen GMO-muodot torjuttiin.

Nyt maan hallitus ja teollisuus ovat siirtäneet toiveensa muiden muassa vehnään ja papuihin. Lupahakemuksia on vetämässä ainakin yhdysvaltalaisella Pioneerilla geenimuunnellun maissin ja Monsantolla puuvillan viljelyyn.

Ei julkisia varoja GMO-tutkimuksiin

Ympäristö- ja teknologiajärjestö ETC:n aluejohtajan Silvia Riberion mielestä julkisia varoja ei tulisi käyttää GMO-kasvien kenttätutkimuksiin.

"Julkisten resurssien käyttö GMO-tutkimukseen kasvattaa riippuvuutta teknologiasta. Olisi parempi käyttää varat pienviljelijöillä olevan valtavan tietoreservin säilyttämiseen ja tuhoeläinten ennaltaehkäisyyn."

Riberion mielestä Meksikossa ei kaivata geenimuunneltuja kasveja.

"Maa ei ole koskaan tuottanut niin paljon maissia kuin nyt. Sitä paitsi niiden bioturvallisuutta ei voida taata: ne aiheuttavat geneettistä eroosiota, koska muuntelemattomien kasvien saastuminen on vääjäämätöntä."

Suurin osa geenimuunnelluista kasveista käytetään eläinten ravinnoksi, mutta Meksiko haluaa ainakin GMO-maissista ihmisravintoa. Maatalousviranomaisten mukaan ravintokasvien geenimuuntelu on otettu osaksi tulevaisuudensuunnitelmia keinona sopeutua ilmastonmuutokseen ja taata ruokaturvallisuus.

Oikaisu: Jutun kirjoittajan nimi oli alkuperäisessä tekstissä väärä. Virhe on korjattu 22.7.

GM-ruoka maatalous Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille

Maailman ensimmäiset geenimuunnellut kalat saattavat pian ilmestyä amerikkalaisten ruokapöytiin, jos lohia jalostavan biotekniikkayrityksen lupahakemus hyväksytään.

FAO: GM-ruokatuotanto ei ole lähellekään aukotonta

Maailmanlaajuisessa selvityksessä kävi ilmi lähes 200 saastumistapausta kymmenen vuoden sisällä.

Tutkijat: Geenimuuntelun turvallisuudesta ei ole konsensusta

Asiantuntijajoukon mukaan tähänastinen tutkimus on ollut erittäin kiistanalaista sekä tutkijoiden oletusten ja rahoituslähteiden sävyttämää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.