Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016. (Kuva: Daan Bauwens / Suomen IPS)

(IPS) -- ”Häpeä saa meidät jäämään. Emme voi palata kotiin tyhjin käsin”, norsunluurannikkolainen nuori mies Bamba Drissa sanoo.

Drissa tuli Eurooppaan Välimeren yli tammikuussa 2016. Matkustettuaan puolitoista vuotta ympäri Italiaa hän päätyi pieneen Rignano Garganicon kuntaan syntyneeseen Granghettoon eli lähinnä Länsi-Afrikasta tulleiden paperittomien siirtolaisten leirille.

Maaliskuussa poliisi ja armeija yrittivät tyhjentää leirin. Seurauksena oli tulipalo, jossa kaksi malilaista kuoli. Parakkien tuhouduttua leiriläiset ostivat telttoja ja pystyttivät ne vielä jäljellä olevien parakkien suojaan.

Kotona olisi helpompaa

Kun Drissa tuli Granghettoon puoli vuotta sitten, hänellä oli rahaa ostaa asuntovaunu. Vielä kuukausi sitten hän sai töitä maatiloilta, mutta nyt sadonkorjuu on ohi. Ilma tasangolla käy päivä päivältä kylmemmäksi ja leiri on alkanut muuttua mutalammikoksi.

”Elämä täällä on paljon rankempaa kuin siellä, mistä tulen”, Drissa sanoo. ”Kadun, että tulin.”

Palaamista hän ei silti voi ajatellakaan. ”Tein valintani kun lähdin. Toiset jäivät ja rakentavat elämäänsä siellä. En voi palata kotiin tyhjin käsin, tein valintani itse ja nyt minun saatava se toimimaan.”

Pahinta Drissan mielestä olisi tuottaa pettymys perheelle. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Siirtolaisten kotiin lähettämä raha muodostaa merkittävän osuuden monen Afrikan maan kansantaloudesta. Afrikan kehityspankin raportin mukaan rahalähetykset ovat huomattava ja kehitysapuun verrattuna myös vakaa tulonlähde. Esimerkiksi Liberiassa ja Gambiassa niiden osuus on parikymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Siirtolainen lisää perheen arvovaltaa

”Euroopasta Afrikkaan lähetetty raha parantaa perheen taloudellista tilannetta ja sen asemaa yhteisössä huomattavasti”, senegalilainen siirtolaisuustutkija Linguere Mbaye sanoo.

Suurin osa siirtolaisista jättää kotinsa köyhyyden takia. YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n selvitys Libyasta kertoo, että 80 prosentilla sinne päätyneistä lähdön syynä oli toimeentulon vaikeus. Peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, puutteella lähtöään perusteli 7 prosenttia ja 5 prosenttia pakeni väkivaltaista konfliktia.

”Köyhyyden poistaminen on tietenkin tavoite sinänsä, mutta on otettava huomioon muitakin tekijöitä, jos laitonta siirtolaisuutta halutaan vähentää”, Mbaye huomauttaa.

”Lähteminen nähdään joskus ainoana tapana onnistua elämässä. Niinpä ainoa tapa vähentää painetta lähtöön on tehdä siitä yksi monista vaihtoehdoista. Meidän on luotava tilanne, jossa ihminen voi valita, lähteekö siirtolaiseksi turvallisesti vai panostaako tuottavaan toimintaan kotona.”

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa köyhyyspakolaisetsiirtolaisuus NorsunluurannikkoItalia Suomen IPS

Lue myös

Siirtolaisten telttoja Kreikassa

”EU valitsi pelon myötätunnon sijasta” – järjestöt pettyneitä siirtolaisuuskokouksen antiin

EU:n aikomukset perustaa siirtolaisille maihinnousukeskuksia eivät saa järjestöjen kiitoksia. Niiden mukaan unioni on keskittynyt vain omien etujensa ajamiseen.
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti

Euroopassa tarvitaan yhteisvastuuta turvaa etsivistä ihmisistä

Keskustelu siirtolaisista on jälleen kärjistynyt EU:ssa, vaikka tulijoita on vain murto-osa muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Epämääräiset ehdotukset koontileireistä EU:n ulkopuolella eivät riitä, vaan jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä – etenkin lapsista, vaatii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.