Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana
Eurooppa-neuvostossa kaikki jäsenmaat eivät ole vielä yksimielisiä ilmastotavoitteista. (Kuva: European Council / CC BY-NC-ND 2.0)

Suunnitelma hiilineutraalista Euroopasta on todennäköisesti hieman lähempänä toteutumista ensi viikolla, kun Eurooppa-neuvosto kokoontuu käsittelemään EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaa.

Brysselissä 12.–13.12. järjestettävässä kokouksessa viimeistellään esitystä, jonka mukaan Euroopan unioni saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä pitää vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Joulukuun kokous valmistelee myös esitystä vuoden 2020 YK:n ilmastokokoukselle.

Viime aikoina Brexit on ollut EU-kokousten pääpuheenaiheena, mutta ilmastokysymys on vahvistamassa jälleen asemaansa. Tulevan joulukuun kokouksen myötä neuvoston ilmastolinjauksen odotetaan selkenevän.  

Työpaikkojen menetys huolettaa kolmea maata

Eurooppa-neuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa toimitaan konsensusperiaatteella, joten päätösten syntymiseksi tarvitaan jokaisen jäsenmaan hyväksyntä.

Hiilineutraaliusstrategian takana ovat kaikki paitsi kolme jäsenmaata: Tsekki, Unkari sekä Puola, jotka torppasivat sen viime kesänä.

”Jäsenmaat ovat aina lopulta löytäneet yhteisymmärryksen”, toteaa ympäristöjärjestö Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

Tsekissä, Unkarissa ja Puolassa hiilineutraaliustavoite tarkoittaa rakennemuutoksia, joiden onnistumiseen tarvitaan taloudellista tukea.

”Mitä tehdään valtavalle joukolle ihmisiä, joiden työpaikat tässä joka tapauksessa menevät”, kysyy Aromaa.  

Neuvotteluissa on siis tällä hetkellä kysymys rahasta. Puola, Tsekki ja Unkari tarvitsevat tukea, jotta ne voivat tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja teollisuudessaan.

Suomella ja Pohjoismailla tärkeä rooli

Suomella on puheenjohtajavaltiona keskeinen rooli kokouksessa. Sen tehtävänä on saada neuvoteltua ratkaisu yhteiseen ilmastostrategiaan.

”Suomi on yrittänyt tehdä sopua jo pitkään. Pian nähdään, kuinka tuloksekasta työ on ollut”, toteaa Sitran vanhempi neuvonantaja, ilmastopolitiikan asiantuntija ja vihreiden entinen puheenjohtaja Oras Tynkkynen.

Neuvoston pöydällä oleva ilmastostrategia tähtää vuoteen 2050, mutta ilmaston kannalta ympäristötoimia tulisi tapahtua jo ennen sitä. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan konkreettisia tekoja, vaikka EU:n päästöt ovatkin jo laskeneet 1990-luvun vertailuvuosista.

Yksi keino on päästökauppa. Päästökauppa tarkoittaa sitä, että mikäli yritys tuottaa paljon päästöjä, se joutuu maksamaan nykyistä enemmän.

”Jotta oltaisiin vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaleja, päästöjä pitää vähentää jo tänään ja huomenna. Päästökauppasopimus on yksi tärkein EU:n työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myös Suomessa voidaan vahvistaa päästökauppaa, mikä vaikuttaa isoon osaan Suomen teollisuudesta. Se tietysti näkyisi myös teollisuuden kustannuksissa”, Tynkkynen toteaa.

Pohjoismaat ovat saavuttaneet edelläkävijäaseman ilmastopolitiikassa. Suomi, Ruotsi ja Tanska muodostavat pohjoismaisen blokin, jolla on mahdollisuus hyödyntää yhteistyötään unionin neuvotteluissa.

”Kaikki ovat pieniä maita, mutta yhdessä niillä on poliittista painoarvoa. Neuvottelutilanteissa diplomaattinen dynamiikka voi toimia”, Aromaa sanoo.

Kirjoittajat ovat Laajasalon opiston medialinjan opiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Ilmastopolitiikka kestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaEUilmastonmuutos Eurooppa

Lue myös

Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.