Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana
Eurooppa-neuvostossa kaikki jäsenmaat eivät ole vielä yksimielisiä ilmastotavoitteista. (Kuva: European Council / CC BY-NC-ND 2.0)

Suunnitelma hiilineutraalista Euroopasta on todennäköisesti hieman lähempänä toteutumista ensi viikolla, kun Eurooppa-neuvosto kokoontuu käsittelemään EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaa.

Brysselissä 12.–13.12. järjestettävässä kokouksessa viimeistellään esitystä, jonka mukaan Euroopan unioni saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä pitää vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Joulukuun kokous valmistelee myös esitystä vuoden 2020 YK:n ilmastokokoukselle.

Viime aikoina Brexit on ollut EU-kokousten pääpuheenaiheena, mutta ilmastokysymys on vahvistamassa jälleen asemaansa. Tulevan joulukuun kokouksen myötä neuvoston ilmastolinjauksen odotetaan selkenevän.  

Työpaikkojen menetys huolettaa kolmea maata

Eurooppa-neuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa toimitaan konsensusperiaatteella, joten päätösten syntymiseksi tarvitaan jokaisen jäsenmaan hyväksyntä.

Hiilineutraaliusstrategian takana ovat kaikki paitsi kolme jäsenmaata: Tsekki, Unkari sekä Puola, jotka torppasivat sen viime kesänä.

”Jäsenmaat ovat aina lopulta löytäneet yhteisymmärryksen”, toteaa ympäristöjärjestö Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

Tsekissä, Unkarissa ja Puolassa hiilineutraaliustavoite tarkoittaa rakennemuutoksia, joiden onnistumiseen tarvitaan taloudellista tukea.

”Mitä tehdään valtavalle joukolle ihmisiä, joiden työpaikat tässä joka tapauksessa menevät”, kysyy Aromaa.  

Neuvotteluissa on siis tällä hetkellä kysymys rahasta. Puola, Tsekki ja Unkari tarvitsevat tukea, jotta ne voivat tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja teollisuudessaan.

Suomella ja Pohjoismailla tärkeä rooli

Suomella on puheenjohtajavaltiona keskeinen rooli kokouksessa. Sen tehtävänä on saada neuvoteltua ratkaisu yhteiseen ilmastostrategiaan.

”Suomi on yrittänyt tehdä sopua jo pitkään. Pian nähdään, kuinka tuloksekasta työ on ollut”, toteaa Sitran vanhempi neuvonantaja, ilmastopolitiikan asiantuntija ja vihreiden entinen puheenjohtaja Oras Tynkkynen.

Neuvoston pöydällä oleva ilmastostrategia tähtää vuoteen 2050, mutta ilmaston kannalta ympäristötoimia tulisi tapahtua jo ennen sitä. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan konkreettisia tekoja, vaikka EU:n päästöt ovatkin jo laskeneet 1990-luvun vertailuvuosista.

Yksi keino on päästökauppa. Päästökauppa tarkoittaa sitä, että mikäli yritys tuottaa paljon päästöjä, se joutuu maksamaan nykyistä enemmän.

”Jotta oltaisiin vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaleja, päästöjä pitää vähentää jo tänään ja huomenna. Päästökauppasopimus on yksi tärkein EU:n työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myös Suomessa voidaan vahvistaa päästökauppaa, mikä vaikuttaa isoon osaan Suomen teollisuudesta. Se tietysti näkyisi myös teollisuuden kustannuksissa”, Tynkkynen toteaa.

Pohjoismaat ovat saavuttaneet edelläkävijäaseman ilmastopolitiikassa. Suomi, Ruotsi ja Tanska muodostavat pohjoismaisen blokin, jolla on mahdollisuus hyödyntää yhteistyötään unionin neuvotteluissa.

”Kaikki ovat pieniä maita, mutta yhdessä niillä on poliittista painoarvoa. Neuvottelutilanteissa diplomaattinen dynamiikka voi toimia”, Aromaa sanoo.

Kirjoittajat ovat Laajasalon opiston medialinjan opiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Ilmastopolitiikka kestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaEUilmastonmuutos Eurooppa

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”