Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana
Eurooppa-neuvostossa kaikki jäsenmaat eivät ole vielä yksimielisiä ilmastotavoitteista. (Kuva: European Council / CC BY-NC-ND 2.0)

Suunnitelma hiilineutraalista Euroopasta on todennäköisesti hieman lähempänä toteutumista ensi viikolla, kun Eurooppa-neuvosto kokoontuu käsittelemään EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaa.

Brysselissä 12.–13.12. järjestettävässä kokouksessa viimeistellään esitystä, jonka mukaan Euroopan unioni saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä pitää vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Joulukuun kokous valmistelee myös esitystä vuoden 2020 YK:n ilmastokokoukselle.

Viime aikoina Brexit on ollut EU-kokousten pääpuheenaiheena, mutta ilmastokysymys on vahvistamassa jälleen asemaansa. Tulevan joulukuun kokouksen myötä neuvoston ilmastolinjauksen odotetaan selkenevän.  

Työpaikkojen menetys huolettaa kolmea maata

Eurooppa-neuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa toimitaan konsensusperiaatteella, joten päätösten syntymiseksi tarvitaan jokaisen jäsenmaan hyväksyntä.

Hiilineutraaliusstrategian takana ovat kaikki paitsi kolme jäsenmaata: Tsekki, Unkari sekä Puola, jotka torppasivat sen viime kesänä.

”Jäsenmaat ovat aina lopulta löytäneet yhteisymmärryksen”, toteaa ympäristöjärjestö Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

Tsekissä, Unkarissa ja Puolassa hiilineutraaliustavoite tarkoittaa rakennemuutoksia, joiden onnistumiseen tarvitaan taloudellista tukea.

”Mitä tehdään valtavalle joukolle ihmisiä, joiden työpaikat tässä joka tapauksessa menevät”, kysyy Aromaa.  

Neuvotteluissa on siis tällä hetkellä kysymys rahasta. Puola, Tsekki ja Unkari tarvitsevat tukea, jotta ne voivat tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja teollisuudessaan.

Suomella ja Pohjoismailla tärkeä rooli

Suomella on puheenjohtajavaltiona keskeinen rooli kokouksessa. Sen tehtävänä on saada neuvoteltua ratkaisu yhteiseen ilmastostrategiaan.

”Suomi on yrittänyt tehdä sopua jo pitkään. Pian nähdään, kuinka tuloksekasta työ on ollut”, toteaa Sitran vanhempi neuvonantaja, ilmastopolitiikan asiantuntija ja vihreiden entinen puheenjohtaja Oras Tynkkynen.

Neuvoston pöydällä oleva ilmastostrategia tähtää vuoteen 2050, mutta ilmaston kannalta ympäristötoimia tulisi tapahtua jo ennen sitä. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan konkreettisia tekoja, vaikka EU:n päästöt ovatkin jo laskeneet 1990-luvun vertailuvuosista.

Yksi keino on päästökauppa. Päästökauppa tarkoittaa sitä, että mikäli yritys tuottaa paljon päästöjä, se joutuu maksamaan nykyistä enemmän.

”Jotta oltaisiin vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaleja, päästöjä pitää vähentää jo tänään ja huomenna. Päästökauppasopimus on yksi tärkein EU:n työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myös Suomessa voidaan vahvistaa päästökauppaa, mikä vaikuttaa isoon osaan Suomen teollisuudesta. Se tietysti näkyisi myös teollisuuden kustannuksissa”, Tynkkynen toteaa.

Pohjoismaat ovat saavuttaneet edelläkävijäaseman ilmastopolitiikassa. Suomi, Ruotsi ja Tanska muodostavat pohjoismaisen blokin, jolla on mahdollisuus hyödyntää yhteistyötään unionin neuvotteluissa.

”Kaikki ovat pieniä maita, mutta yhdessä niillä on poliittista painoarvoa. Neuvottelutilanteissa diplomaattinen dynamiikka voi toimia”, Aromaa sanoo.

Kirjoittajat ovat Laajasalon opiston medialinjan opiskelijoita.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Ilmastopolitiikka kestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaEUilmastonmuutos Eurooppa

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi