Uutiset

Etiopia sovittelee Eritrean kanssa – rauhanele voi viedä Eritrean kovalta kurilta pohjan

Etiopia on yllättäen luvannut ryhtyä toteuttamaan Eritrean kanssa vuonna 2000 solmittua rauhansopimusta. Aloite hämmentää Eritrean johtoa, joka tähän mennessä on perustellut rautaista kurinpitoa sodan uhalla.
Vuoria ja tie
Vuoristoinen Tigren alue yhdistää Etiopian pohjoiseen naapuriinsa Eritreaan. Ne olivat vuoteen 1991 samaa valtakuntaa ja kävivät vuosituhannen vaihteessa verisen rajasodan. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etiopian ja Eritrean välillä puhkesi 20 vuotta sitten rajasota Badmen kaupungissa, jonka asema on yhä kiistanalainen. Nyt Etiopian uuden johdon osoittama sovinnollisuus murentaa perustaa Eritrean hallituksen kovalta linjalta.

Katkera sota vaati tuhansia uhreja ja kesti vuoteen 2000, jolloin solmittiin rauhansopimus Algerian pääkaupungissa Algerissa.

Eritrea oli ensin vallannut Badmen ja työntynyt etelään Yirgan kolmioksi kutsutulle alueelle, jota se väitti historiallisesti omakseen. Etiopia valtasi vähitellen alueet takaisin. Rauhansopimus määräsi Etiopian luovuttamaan Badmen Eritrealle, mutta niin ei koskaan tapahtunut.

Rajaseudun tilanne on pysynyt jännittyneenä näihin päiviin asti. Etiopiassa huhtikuussa valtaan tullut Abiy Ahmedin hallitus on luvannut johtaa maan rauhaan ja demokratiaan. Kesäkuussa Etiopia yllättäen ilmoitti valmiudestaan toteuttaa Algerin sopimus ja luovuttaa raja-alueet Eritrealle.

Paljon yhteistä

Eritrea oli vuonna 1991 tapahtuneeseen itsenäistymiseensä asti osa Etiopiaa, joten maiden välillä on ollut paljon taloudellisia ja kulttuurisia siteitä.

Pääministeri Abiy on sanonut haluavansa palauttaa maiden veljelliset suhteet ja vilkkaan vuorovaikutuksen kaikilla aloilla. ”Hallitukseltamme odotetaan vastuullisuutta, joka takaa alueellisen vakauden.”

Eritrean ja Etiopian välirikko lisäsi epävakautta muutenkin tulenaralla alueella, ja ne kävivät toisiaan vastaan ”sijaissotaa” esimerkiksi Somaliassa. Etiopia pärjäsi kaksikosta paremmin, kun taas Eritrea joutui yhä pahemmin eristyksiin ja kansainvälisten pakotteiden kohteeksi.

Elämä Eritreassa kävi yhä kovemmaksi, kun presidentti Isaias Afewerki piti rautaista kuria, jota hän perusteli Etiopian jatkuvalla uhalla. Samaan aikaan pakolaisvirrat Eritreasta Etiopiaan kasvoivat.

Vaikea rajanveto

”Etiopian rauhanaloite hämmentää Eritrean johtoa”, kirjailijoiden sananvapausjärjestön Penin Eritrean-osaston puheenjohtaja Abraham Zere arvioi. Hänen mukaansa Afewerkin diktatuuri joutuu vaikeuksiin, jos sodan uhka väistyy.

Tähän asti Eritrea on aina vaatinut Etiopiaa vetämään kaikki joukkonsa kiistellyiltä alueilta ennen kuin suhteiden normalisoinnista voidaan puhua.

”Vaatimus ei ole realistinen, koska Badme kuului Etiopialle ennen sotaa ja on yhä sen hallinnassa. Valtioiden on päätettävä alueen asukkaiden kohtalosta hyvässä yhteistyössä”, etiopialainen oikeusoppinut Awol Allo arvioi.

Siitä ei tule helppoa. Asukkaat rajan molemmin puolin ovat jo arvostelleet Abiyn hallituksen aikomusta toteuttaa mielivaltaiseksi koettu rajanveto, joka jakaa kyliä.

Symboliikka hallitsee

”Meille ei ole ongelma tehdä sovintoa eritrealaisten veljiemme kanssa, mutta Badmesta emme lähde. Emme luovu maistamme kaikkien uhrausten jälkeen”, paikallishallinnon virkamies Teklit Girmay kommentoi Reutersille.

Tilannetta ei Etiopian puolella helpota se, että kiistelty alue kuuluu tigre-vähemmistölle, joka piti maassa valtaa vuoden 1991 vallankumouksesta asti. Uusi pääministeri Abiy edustaa amaroita, jotka ovat oromojen jälkeen maan suurin väestöryhmä lähes 30 prosentin osuudella.

”Badme oli aikanaan vain tekosyy selkkaukselle, jonka taustalla oli paljon syvempiä poliittisia syitä. Badmen merkitys on sittemmin kasvanut sekä etiopialaisten että eritrealaisten mielessä. Siitä on tullut raakuuden, hädän, syyllisyyden, häpeän, pelon ja ylpeyden symboli”, Awol pohtii.

Hän patistaa kansainvälistä yhteisöä kiirehtimään orastavan rauhan tueksi ennen kuin tilanne muuttuu.

politiikkakonfliktikonfliktinratkaisurauha EritreaEtiopia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.
Kolme ihmistä puhujanpöydän takana

”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi

Kehittyvissä maissa kasvua yhä tarvitaan, kehittyneissä maissa taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapoja, todetaan YK:n pääsihteerin nimittämän työryhmän raportissa, joka arvioi maailman kestävän kehityksen tilaa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tuoreimmat

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät