Uutiset

Etiopia sovittelee Eritrean kanssa – rauhanele voi viedä Eritrean kovalta kurilta pohjan

Etiopia on yllättäen luvannut ryhtyä toteuttamaan Eritrean kanssa vuonna 2000 solmittua rauhansopimusta. Aloite hämmentää Eritrean johtoa, joka tähän mennessä on perustellut rautaista kurinpitoa sodan uhalla.
Vuoria ja tie
Vuoristoinen Tigren alue yhdistää Etiopian pohjoiseen naapuriinsa Eritreaan. Ne olivat vuoteen 1991 samaa valtakuntaa ja kävivät vuosituhannen vaihteessa verisen rajasodan. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etiopian ja Eritrean välillä puhkesi 20 vuotta sitten rajasota Badmen kaupungissa, jonka asema on yhä kiistanalainen. Nyt Etiopian uuden johdon osoittama sovinnollisuus murentaa perustaa Eritrean hallituksen kovalta linjalta.

Katkera sota vaati tuhansia uhreja ja kesti vuoteen 2000, jolloin solmittiin rauhansopimus Algerian pääkaupungissa Algerissa.

Eritrea oli ensin vallannut Badmen ja työntynyt etelään Yirgan kolmioksi kutsutulle alueelle, jota se väitti historiallisesti omakseen. Etiopia valtasi vähitellen alueet takaisin. Rauhansopimus määräsi Etiopian luovuttamaan Badmen Eritrealle, mutta niin ei koskaan tapahtunut.

Rajaseudun tilanne on pysynyt jännittyneenä näihin päiviin asti. Etiopiassa huhtikuussa valtaan tullut Abiy Ahmedin hallitus on luvannut johtaa maan rauhaan ja demokratiaan. Kesäkuussa Etiopia yllättäen ilmoitti valmiudestaan toteuttaa Algerin sopimus ja luovuttaa raja-alueet Eritrealle.

Paljon yhteistä

Eritrea oli vuonna 1991 tapahtuneeseen itsenäistymiseensä asti osa Etiopiaa, joten maiden välillä on ollut paljon taloudellisia ja kulttuurisia siteitä.

Pääministeri Abiy on sanonut haluavansa palauttaa maiden veljelliset suhteet ja vilkkaan vuorovaikutuksen kaikilla aloilla. ”Hallitukseltamme odotetaan vastuullisuutta, joka takaa alueellisen vakauden.”

Eritrean ja Etiopian välirikko lisäsi epävakautta muutenkin tulenaralla alueella, ja ne kävivät toisiaan vastaan ”sijaissotaa” esimerkiksi Somaliassa. Etiopia pärjäsi kaksikosta paremmin, kun taas Eritrea joutui yhä pahemmin eristyksiin ja kansainvälisten pakotteiden kohteeksi.

Elämä Eritreassa kävi yhä kovemmaksi, kun presidentti Isaias Afewerki piti rautaista kuria, jota hän perusteli Etiopian jatkuvalla uhalla. Samaan aikaan pakolaisvirrat Eritreasta Etiopiaan kasvoivat.

Vaikea rajanveto

”Etiopian rauhanaloite hämmentää Eritrean johtoa”, kirjailijoiden sananvapausjärjestön Penin Eritrean-osaston puheenjohtaja Abraham Zere arvioi. Hänen mukaansa Afewerkin diktatuuri joutuu vaikeuksiin, jos sodan uhka väistyy.

Tähän asti Eritrea on aina vaatinut Etiopiaa vetämään kaikki joukkonsa kiistellyiltä alueilta ennen kuin suhteiden normalisoinnista voidaan puhua.

”Vaatimus ei ole realistinen, koska Badme kuului Etiopialle ennen sotaa ja on yhä sen hallinnassa. Valtioiden on päätettävä alueen asukkaiden kohtalosta hyvässä yhteistyössä”, etiopialainen oikeusoppinut Awol Allo arvioi.

Siitä ei tule helppoa. Asukkaat rajan molemmin puolin ovat jo arvostelleet Abiyn hallituksen aikomusta toteuttaa mielivaltaiseksi koettu rajanveto, joka jakaa kyliä.

Symboliikka hallitsee

”Meille ei ole ongelma tehdä sovintoa eritrealaisten veljiemme kanssa, mutta Badmesta emme lähde. Emme luovu maistamme kaikkien uhrausten jälkeen”, paikallishallinnon virkamies Teklit Girmay kommentoi Reutersille.

Tilannetta ei Etiopian puolella helpota se, että kiistelty alue kuuluu tigre-vähemmistölle, joka piti maassa valtaa vuoden 1991 vallankumouksesta asti. Uusi pääministeri Abiy edustaa amaroita, jotka ovat oromojen jälkeen maan suurin väestöryhmä lähes 30 prosentin osuudella.

”Badme oli aikanaan vain tekosyy selkkaukselle, jonka taustalla oli paljon syvempiä poliittisia syitä. Badmen merkitys on sittemmin kasvanut sekä etiopialaisten että eritrealaisten mielessä. Siitä on tullut raakuuden, hädän, syyllisyyden, häpeän, pelon ja ylpeyden symboli”, Awol pohtii.

Hän patistaa kansainvälistä yhteisöä kiirehtimään orastavan rauhan tueksi ennen kuin tilanne muuttuu.

politiikkakonfliktikonfliktinratkaisurauha EritreaEtiopia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tuoreimmat

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä
Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman