Uutiset Kongon konflikti

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa. (Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Miljoonat ihmiset tarvitsevat nopeasti humanitaarista apua Kongon demokraattisessa tasavallassa. Avustusjärjestöt ovat tällä viikolla varoittaneet, että aika ihmishenkien pelastamiseksi uhkaa loppua kesken, ellei rahoitusta saada lisää.

”Jos emme saa riittävää rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan. Haluan olla tässä selkeä. -- Lapset kuolevat ensin. Ja se on fakta”, sanoi YK:n alaisen Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) operaatiojohtaja Jean-Philippe Chauzy keskiviikkona.

Sisäistä konfliktia paenneet kongolaisviljelijät ovat nyt joutuneet  jättämään välistä kolme peräkkäistä istutuskautta, mikä tarkoittaa, että ihmisillä ei ole juuri mitään syötävää. Ruoka-apua ei ole riittävästi, ja esimerkiksi joulukuussa 3,2 miljoonasta ruokapulasta kärsivästä vain 12,5 prosenttia sai apua, YK-järjestöt kertoivat eilen.

Afrikan suurimpiin maihin kuuluva Kongo on ollut epävakaa vuosien ajan, mutta tilanne on pahentunut sen jälkeen, kun lounaisella Kasain alueella puhkesi etnisiä taisteluita vuonna 2016. Lisäksi maan presidentti Joseph Kabila kieltäytyi astumasta virastaan ja on lykännyt vaaleja jo toistamiseen. Samaan aikaan muiden sissiryhmien toiminta on lisääntynyt.

Tilanne on heikentynyt nopeasti: Kongossa on nyt noin 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista peräti 1,9 miljoonaa pakeni viime vuonna. Ruokapulasta kärsivien määrä on noussut vuodessa 30 prosenttia. Viime vuonna maassa alkoi myös pahin koleraepidemia 15 vuoteen.

”Viime vuosi on ollut yksi vaikeimmista miljoonille siviileille. Armoton väkivallan, tautien, aliravitsemuksen ja ihmishenkien menettämisen kierre on vaatinut veronsa perheiltä. --- Kamppailemme yhden maailman suurimman, akuuteimman ja monimutkaisimman humanitaarisen kriisin kanssa”, sanoi YK:n humanitaarinen koordinaattori Kim Bolduc eilen.

Heikon turvallisuustilanteen ja maan huonon infrastruktuurin lisäksi avun toimittamista perille vaikeuttaa rahapula. Viime vuonna tarvitusta avusta vain puolet saatiin kasaan.

”Rahoitustaso on alimmillaan vuosiin. Kongo näyttää pudonneen monien avunantajien kartalta aikana, jolloin humanitaariset tarpeet kasvavat”, Chauzy toteaa.

Humanitaariset järjestöt julkaisivat eilen 1,68 miljardin dollarin eli noin 1,36 miljardin euron suuruisen apuvetoomuksen Kongoon. Se on suurin maalle koskaan julkaistu vetoomus. Yhteensä 13,1 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua; rahoilla autettaisiin 10,5:tä miljoonaa.

Suomi lisäsi viime vuoden lopulla Kongon humanitaarista rahoitusta miljoonalla eurolla.

Kongon konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetruokakonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.