Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lisää apua Jemenin ja Afrikan kriisien hoitoon

Suomi antaa tänä vuonna humanitaarista apua yhteensä yli 81 miljoonaa euroa.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016. (Kuva: Isabel Coello / European Commission DG ECHO / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomi on myöntänyt yhteensä 5,75 miljoonaa euroa lisää Jemenin sekä Afrikan maiden hätäapuun.

Jemeniin ohjataan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa YK:n pakolaisjärjestön sekä Maailman ruokaohjelman kautta.

Noin 80 prosenttia Jemenin väestöstä tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Maata koettele koleraepidemia, ja siellä on havaittu myös kurkkumätätapauksia. Tilannetta vaikeuttaa Saudi-Arabian johtaman liittouman ylläpitämä saarto, joka on vaikeuttanut avun toimittamista perille. Esimerkiksi YK:n lastenjärjestö Unicef kertoi kuitenkin eilen saaneensa maahan läpi lähes kuusi miljoonaa rokoteannosta.

Lisäksi Suomi myönsi Koillis-Nigeriaan 1,5 miljoonaa euroa, Etiopiaan 750 000 euroa ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan miljoona euroa YK-järjestöjen kautta. Etenkin Kongon tilanne on vaikea: 3,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan useiden eri konfliktien seurauksena, ja kriisiä pidetään yhtenä maailman laiminlyödyimmistä.

Ulkoministeriön mukaan uudet myönnöt nostavat Suomen humanitaarisen avun vuonna 2017 kaikkiaan 81,3 miljoonaan euroon. Kolmannes on ollut yleistukea, kolmannes on ohjautunut Lähi-itään ja vajaa kolmannes Afrikkaan.

YK:n arvion mukaan maailmassa on tällä hetkellä yli 135 miljoonaa humanitaarista apua tarvitsevaa ihmistä.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapu JemenEtiopiaKongon demokraattinen tasavaltaNigeria Ulkoministeriö

Lue myös

Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.