Uutiset Maatalous kehitysmaissa – ja muuallakin

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.
Elvyttävässä maataloudessa rikkaruohoja käytetään maaperän muodostuksessa. Justus Kimeu sai huiman maissisadon elvyttävän maatalouden tekniikkoja käyttämällä. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kenian Makuenin maakunnassa ei alueen kuivuuden vuoksi juurikaan näe kukoistavia viljapeltoja. Kithianin kylässä Justus Kimeun vajaan hehtaarin pelto erottuu kuitenkin muista.

52-vuotias maanviljelijä alkoi soveltaa elvyttävää maataloutta, ja nyt hän voi odottaa yltäkylläistä maissisatoa naapurien kärsiessä kasvukauden epäonnistumisesta.

”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, Kimeu kertoo. ”Tuskin kukaan ohikulkija voi olla pysähtymättä ihmettelemään maissipeltoa, joka uhmaa ankaria ilmasto-olosuhteita.”

Justus Kimeu ja 900 muuta Kenian Makuenin ja Embun maakuntien maanviljelijää osallistuu elvyttävän maatalouden pilottiprojektiin, jossa etsitään keinoja tehostaa ruuan tuotantoa.

Afrikan vihreän vallankumouksen allianssin (AGRA) pilotoima tekniikka on dynaaminen ja holistinen tapa viljellä maata. Se toteuttaa luomuviljelyn perusperiaatteita, kuten mahdollisimman vähäistä maan muokkausta, viljelylajikkeiden vaihtelua, maaperän eroosiota estävää pengertämistä, runsasta multaamista maaperän kosteana pitämiseksi sekä kompostoidun lannan käyttöä.

”Tarkoituksena on itse asiassa palauttaa pintamaa takaisin alkuperäiseen, neitseellisen hedelmälliseen tilaansa”, AGRA:n Michael Mutua selittää. ”Viljan ruokkimisen sijasta keskitymmekin ruokkimaan maaperää.”

Barillan ruoka- ja ravitsemuskeskuksen (BCFN) ja Economist-lehden luoman ruuan kestävyysindeksin mukaan elvyttävän maatalouden lisääntyminen vähentäisi hiilipäästöjä kasvatuksen aikana ja sitoisi hiiltä maaperään. Elvyttävät ja agroekologiset käytännöt parantavat lisäksi maaperän terveyttä ja säästävät vettä.

Äitidemon oppitunnit

Lisätäkseen uuden viljelytekniikan suosiota  AGRA ryhtyi yhteistyöhön Makuenin ja Embun maakuntahallitusten sekä viljankasvattajien yhdistyksen kanssa. Yhteistyökumppanit auttoivat löytämään vaikutusvaltaisimmat maanviljelijät.

Heidät vihittiin elvyttävän maatalouden saloihin ja kehotettiin luomaan viljelypalstoja, niin sanottuja ”äitidemoja”.

”Äitidemo antaa viljelijälle käytännön oppitunteja”, Mutua kertoo.

”Se koostuu neljästä maapalstasta, joista yhtä viljellään elvyttävän maatalouden kaikin menetelmin, toista käyttäen alueella yleisiä tavanomaisia menetelmiä ja kolmatta käyttäen vain osaa elvyttävän maatalouden menetelmistä. Neljäs on kontrollipalsta, jolle kylvetään samaa viljaa kuin kaikkiin muihinkin, mutta siihen ei sovelleta mitään maanviljelyskäytäntöä.”

Jokainen koulutettu maanviljelijä rekrytoi jopa sata paikallista pienviljelijää oppimaan äitidemosta. Kun viljelijät tunsivat hallitsevansa tekniikan, he palasivat omille tiloillensa ja tekivät siellä vauvademon, eli yhden koepalstan, jolla käyttivät kaikkia elvyttävän maatalouden tekniikkoja.

”Lähes kaikki viljelijämme ovat vauvademovaiheessa”, Mutua sanoo. ”Mutta muutamat rohkeat, kuten Kimeu, menivät tekniikkojen soveltamiseen käytännössä saman tien, tekemättä harjoituksena vauvademoa.”

Justus Kimeun mukaan äitidemovaiheen antamat opit riittivät, ja vauvademon tekemisestä olisi hänelle seurannut vain kasvatuskauden haaskautuminen tarpeettomaan kokeiluun.

”Kun päätin ottaa käyttöön tämän tekniikan, maatilani oli karu ja lähes vailla kasvillisuutta. Aloitin tekemällä penkereitä, joille sateen jälkeen nousi rikkaruohoja. Perheenjäsenteni kanssa kiskoimme ne käsin juurineen maasta ja jätimme kuivumaan ja kompostoitumaan. Sitten teimme pieniä altaita, jotka täytimme lannalla ja pintamaalla. Kun satoi seuraavan kerran, istutimme altaisiin kuivuutta sietävää maissilajiketta”, Kimeu selittää.

Tilalla ei käytetä perinteisiä lannoitteita ja muutenkin pyritään välttämään kaikkea maanmuokkausta. ”Maaperän annetaan elpyä luonnollisesti alkuperäiseen tilaansa”, Kimeu sanoo.

Onnistumisensa ansiosta Justus Kimeusta on tullut kylän sankari ja roolimalli.

”Lyhyessä ajassa sadat maanviljelijät kylästäni ja muualta ovat lähestyneet minua ja halunneet ymmärtää, miten tämä tekniikka toimii”, Kimeu kertoo.

Ei enää almuja

Lähes 900 maanviljelijän odotetaan seuraavan kasvatuskauden aikana etenevän vauvademovaiheesta elvyttävän maatalouden tekniikoiden käyttöönottoon. ”Jos käyttöönotto sujuu hyvin, se yli kaksinkertaistaa kokeiluun osallistuvien talouksien ruokaturvan”, Mutua arvelee.

Makuenin maakunnan maatalous-, karja- ja kalatalousministeri Bob Kisyula odottaa elvyttävältä maataloudelta paljon.

”Jos pienviljelijämme omaksuvat nämä tekniikat ja ne tuottavat näin tervettä satoa, emme edes vaikeimpina aikoina enää tarvitse ruoka-apua ja almuja”, Kisyula uskoo.

Maatalous kehitysmaissa – ja muuallakin kehitysmaatalousruokasoveltava teknologia Kenia Suomen IPS

Lue myös

Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.
Mies vihreällä pellolla.

Digitalisointi kannustaa kenialaisia pienviljelijöitä maatalousbisnekseen Keniassa – ”Digitalisaatio on mahdollistaja, ei itsetarkoitus”

Kenian Nakurussa järjestetään pienviljelijöiden virtuaalikoulutusta, jonka tavoitteena on koneistaa maatalous. Apuna on muun muassa traktorien ”Uber-sovellus ”, joka yhdistää traktorien omistajat ja tarvitsijat.
Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi