Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.
Elvyttävässä maataloudessa rikkaruohoja käytetään maaperän muodostuksessa. Justus Kimeu sai huiman maissisadon elvyttävän maatalouden tekniikkoja käyttämällä. (Kuva: Isaiah Esipisu)

(IPS) -- Kenian Makuenin maakunnassa ei alueen kuivuuden vuoksi juurikaan näe kukoistavia viljapeltoja. Kithianin kylässä Justus Kimeun vajaan hehtaarin pelto erottuu kuitenkin muista.

52-vuotias maanviljelijä alkoi soveltaa elvyttävää maataloutta, ja nyt hän voi odottaa yltäkylläistä maissisatoa naapurien kärsiessä kasvukauden epäonnistumisesta.

”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, Kimeu kertoo. ”Tuskin kukaan ohikulkija voi olla pysähtymättä ihmettelemään maissipeltoa, joka uhmaa ankaria ilmasto-olosuhteita.”

Justus Kimeu ja 900 muuta Kenian Makuenin ja Embun maakuntien maanviljelijää osallistuu elvyttävän maatalouden pilottiprojektiin, jossa etsitään keinoja tehostaa ruuan tuotantoa.

Afrikan vihreän vallankumouksen allianssin (AGRA) pilotoima tekniikka on dynaaminen ja holistinen tapa viljellä maata. Se toteuttaa luomuviljelyn perusperiaatteita, kuten mahdollisimman vähäistä maan muokkausta, viljelylajikkeiden vaihtelua, maaperän eroosiota estävää pengertämistä, runsasta multaamista maaperän kosteana pitämiseksi sekä kompostoidun lannan käyttöä.

”Tarkoituksena on itse asiassa palauttaa pintamaa takaisin alkuperäiseen, neitseellisen hedelmälliseen tilaansa”, AGRA:n Michael Mutua selittää. ”Viljan ruokkimisen sijasta keskitymmekin ruokkimaan maaperää.”

Barillan ruoka- ja ravitsemuskeskuksen (BCFN) ja Economist-lehden luoman ruuan kestävyysindeksin mukaan elvyttävän maatalouden lisääntyminen vähentäisi hiilipäästöjä kasvatuksen aikana ja sitoisi hiiltä maaperään. Elvyttävät ja agroekologiset käytännöt parantavat lisäksi maaperän terveyttä ja säästävät vettä.

Äitidemon oppitunnit

Lisätäkseen uuden viljelytekniikan suosiota  AGRA ryhtyi yhteistyöhön Makuenin ja Embun maakuntahallitusten sekä viljankasvattajien yhdistyksen kanssa. Yhteistyökumppanit auttoivat löytämään vaikutusvaltaisimmat maanviljelijät.

Heidät vihittiin elvyttävän maatalouden saloihin ja kehotettiin luomaan viljelypalstoja, niin sanottuja ”äitidemoja”.

”Äitidemo antaa viljelijälle käytännön oppitunteja”, Mutua kertoo.

”Se koostuu neljästä maapalstasta, joista yhtä viljellään elvyttävän maatalouden kaikin menetelmin, toista käyttäen alueella yleisiä tavanomaisia menetelmiä ja kolmatta käyttäen vain osaa elvyttävän maatalouden menetelmistä. Neljäs on kontrollipalsta, jolle kylvetään samaa viljaa kuin kaikkiin muihinkin, mutta siihen ei sovelleta mitään maanviljelyskäytäntöä.”

Jokainen koulutettu maanviljelijä rekrytoi jopa sata paikallista pienviljelijää oppimaan äitidemosta. Kun viljelijät tunsivat hallitsevansa tekniikan, he palasivat omille tiloillensa ja tekivät siellä vauvademon, eli yhden koepalstan, jolla käyttivät kaikkia elvyttävän maatalouden tekniikkoja.

”Lähes kaikki viljelijämme ovat vauvademovaiheessa”, Mutua sanoo. ”Mutta muutamat rohkeat, kuten Kimeu, menivät tekniikkojen soveltamiseen käytännössä saman tien, tekemättä harjoituksena vauvademoa.”

Justus Kimeun mukaan äitidemovaiheen antamat opit riittivät, ja vauvademon tekemisestä olisi hänelle seurannut vain kasvatuskauden haaskautuminen tarpeettomaan kokeiluun.

”Kun päätin ottaa käyttöön tämän tekniikan, maatilani oli karu ja lähes vailla kasvillisuutta. Aloitin tekemällä penkereitä, joille sateen jälkeen nousi rikkaruohoja. Perheenjäsenteni kanssa kiskoimme ne käsin juurineen maasta ja jätimme kuivumaan ja kompostoitumaan. Sitten teimme pieniä altaita, jotka täytimme lannalla ja pintamaalla. Kun satoi seuraavan kerran, istutimme altaisiin kuivuutta sietävää maissilajiketta”, Kimeu selittää.

Tilalla ei käytetä perinteisiä lannoitteita ja muutenkin pyritään välttämään kaikkea maanmuokkausta. ”Maaperän annetaan elpyä luonnollisesti alkuperäiseen tilaansa”, Kimeu sanoo.

Onnistumisensa ansiosta Justus Kimeusta on tullut kylän sankari ja roolimalli.

”Lyhyessä ajassa sadat maanviljelijät kylästäni ja muualta ovat lähestyneet minua ja halunneet ymmärtää, miten tämä tekniikka toimii”, Kimeu kertoo.

Ei enää almuja

Lähes 900 maanviljelijän odotetaan seuraavan kasvatuskauden aikana etenevän vauvademovaiheesta elvyttävän maatalouden tekniikoiden käyttöönottoon. ”Jos käyttöönotto sujuu hyvin, se yli kaksinkertaistaa kokeiluun osallistuvien talouksien ruokaturvan”, Mutua arvelee.

Makuenin maakunnan maatalous-, karja- ja kalatalousministeri Bob Kisyula odottaa elvyttävältä maataloudelta paljon.

”Jos pienviljelijämme omaksuvat nämä tekniikat ja ne tuottavat näin tervettä satoa, emme edes vaikeimpina aikoina enää tarvitse ruoka-apua ja almuja”, Kisyula uskoo.

Maatalous ja kehitysmaat kehitysmaatalousruokasoveltava teknologia Kenia Suomen IPS

Lue myös

Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia