Uutiset

Buenos Airesin poliisi käy kovin ottein slummiväestöä vastaan – ”Kun jollain on merkkilenkkarit, poliisi olettaa, että ne on varastettu”

Poliisiväkivalta on yleistä Buenos Airesin suurimmassa slummissa. Nyt myös slummin lehti on joutunut vaikeuksiin kyseenalaistettuaan poliisiväkivallan.
Seinämaalaus murhatusta kansalaisaktivistista Marielle Francosta Villa 21:ssä Buenos Airesissa
Lucy Mercado ja Marcos Basualdo taustanaan seinämaalaus, joka esittää maaliskuussa Rio de Janeirossa murhattua brasilialaista poliitikkoa ja ihmisoikeusaktivistia Marielle Francoa. (Kuva: Daniel Gutman / Suomen IPS)

(IPS) -- Ei ehkä olisi kannattanut syyttää Argentiinan turvallisuusjoukkoja väärinkäytöksistä ja mielivaltaisista pidätyksistä Buenos Airesin suurimmassa slummissa. Slummiasukkien äänenkannattaja, aikakauslehti La Garganta Poderosa teki niin, ja päätyi itse syytettyjen penkille.

Kesäkuussa Argentiinan kansallisen turvallisuuden ministeriö kutsui Argentiinan median tiedotustilaisuuteen, jossa luvattiin ”paljastaa La Garganta Poderosan kertomat valheet”. Ministeri Patricia Bullrich julisti, että lehti ja sen perustanut kansalaisjärjestö La Poderosa pyrkivät luomaan slummeihin oman laittoman valtionsa. Lisäksi hän syytti lehteä huumekauppaan sekaantumisesta.

Trumpilainen hyökkäys mediaa vastaan ei jäänyt vaille vastakaikua. Järjestön tärkein johtaja Nacho Levy alkoi saada tappouhkauksia, olihan väkivaltaan saatu lupa ministeriltä.

Poliisi uhkasi tappaa

Nyt kyse ei kuitenkaan ole pelkästään lehdistön vainoamisesta. Hyökkäys lehteä vastaan on hyökkäys koko slummiväestöä vastaan.

”Ei ole sattumaa, että tämä tapahtuu juuri nyt. Keväällä teimme kuusi valitusta poliisin harjoittamasta kidutuksesta”, nimettömänä pysyttelevä aktivisti kertoo.

Poliisin brutaali toiminta sai lisähuomiota, kun lehden valokuvaaja pidätettiin pariksi päiväksi. Hän yritti kuvata poliiseja, jotka yöllä rynnäköivät hänen kotiinsa. Valokuvaajan naapurissa asui teinipoika Iván Navarro, joka muutamaa päivää aiemmin oli todistanut suullisessa julkisessa oikeudenkäynnissä poliisiväkivallasta.

Navarro oli kertonut, että hän ja hänen ystävänsä pidätettiin kadulla aiheetta. Poliisit hakkasivat pojat, uhkasivat tappaa heidät, riisuivat heidät alasti, yrittivät pakottaa heidät hyppäämään jokeen ja lopulta komensivat heidät juoksemaan henkensä edestä.

”Ivan Navarro pidätettiin, koska hänellä oli hyvännäköinen urheilupusero. Sellaista täällä on. Kun jollain on merkkilenkkarit, poliisi automaattisesti olettaa, että ne on varastettu”, slummissa pikkutytöstä lähtien elänyt nelikymppinen Lucy Mercado sanoo.

Laiskoja tai vaarallisia

Lehden toimitus sijaitsee Buenos Airesin kookkaimmassa slummissa, joka kulkee nimellä Villa 21. Sitä voi parhaiten kuvata hökkelikyläksi: kapeita, huonosti valaistuja kujia, pieniä sementistä ja tiilistä kyhättyjä taloja vailla mukavuuksia, palveluja tai yksityisyyttä, parin vuosisadan ajan saastutettu joki, jota ympäristöministeriö hiljakkoin luonnehti avoimeksi viemäriksi.

Ja poliiseja, jotka kulkevat kadulla puoliautomaattiaseet ampumavalmiudessa.

 Villa 21:ssä lehti myös perustettiin vuonna 2010.

Slummieläjät – ”villeros” – on syrjäytetty paitsi yhteiskunnasta, myös mediasta. La Garganta Poderosa on villerojen keino saada äänensä kuuluville, kuten Marcos Basualdo selittää: ”Muut näkevät meidät ihmisinä, jotka karttavat työtä tai ovat vaarallisia. La Garganta Poderosa (”Voimakas kurkku”) on huuto, joka nousee sielustamme”.

Basualdo itse liittyi La Poderosaan menetettyään kotinsa tulipalossa. Lehden julkaisemisen lisäksi La Poderosa järjestää monenlaista toimintaa slummien asukkaille, soppakeittiöistä ammattikoulutukseen aikuisille ja työpajoihin teineille.

”Ihmiset eri poliittisista puolueista kysyivät, mitä tarvitsisin, mutta kukaan ei antanut minulle mitään. La Poderosan väki sen sijaan toi minulle vaatteita, peittoja ja ruokaa, eikä pyytänyt vastalahjaksi mitään. Niinpä päätin liittyä tähän järjestöön, joka auttaa meitä auttamaan toisiamme ja tajuamaan, että me pystymme siihen.”

La Poderosa toimii koko Argentiinassa. Sen taustalla on 79 paikallista slummijärjestöä eri puolilta maata. Slummeissa puolestaan elää ainakin kolme miljoonaa ihmistä, mikä on kymmenisen prosenttia maan kaupunkiväestöstä.

kaupungitmediasananvapaustiedotusvälineet Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi