Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera
Australiassa osoitettiin vuonna 2016 mieltä Naurun turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten puolesta. (Kuva: Takver / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Arvostettu Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinto on myönnetty tänä vuonna sudanilaiselle Abdul Aziz Muhamatille, joka on joutunut olemaan viisi vuotta Australian pidätyskeskuksessa Manusin saarella.

Viime viikolla myönnetty palkinto nosti jälleen kerran julkisuuteen Australian pakolaispolitiikan. Maa on viime vuosina eristänyt joukoittain pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Naurulle sekä Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvalle Manusin saarelle. Ihmisoikeusjärjestöt sekä esimerkiksi YK ovat kritisoineet pidätyskeskusten oloja. Etenkin terveyspalveluista on pulaa, ja monet kärsivät mielenterveysongelmista. Myös itsemurhia on raportoitu.

Muhamat on yksi Manusin pidätyskeskukseen päätynyt turvapaikanhakija. Hän pakeni vuonna 2013 sotaa Sudanin Darfurista ja suuntasi veneellä Indonesiasta kohti Australiaa. Australian viranomaiset saivat kiinni veneen, jota hän käytti ja siirsi hänet Manusin saarelle.

Muhamat on kampanjoinut pakolaisten oikeuksien puolesta muun muassa kirjoittamalla poliitikoille, olemalla nälkälakossa, johtamalla protesteja, antamalla haastatteluja, tviittaamalla ja lähettämällä WhatsApp-viestejä, joista koostettiin lopulta palkittu podcast.

”Tämä nuori mies oli vain 20-vuotias, kun hän saapui Manusin saarelle. Siitä lähtien hän ei ole lopettanut puhumista niiden puolesta, joilta on viety perusoikeudet. Hän on osoittanut erityislaatuista sitkeyttä ja rohkeutta ja on aina harjoittanut rauhanomaista vastarintaa senkin jälkeen, kun poliisi ampui häntä jalkaan. Australian hallituksen on noudatettava kansainvälisiä velvoitteitaan ja lopetettava nämä epäinhimilliset käytännöt”, sanoo Martin Ennals -säätiön puheenjohtaja Dick Oostin tiedotteessa.

Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kiitteli palkinnon myöntämistä Muhamatille.

Aiemmin tänä vuonna Manusin saarella romaanin naputellut Behrouz Boochani sai tärkeän australialaisen kirjallisuuspalkinnon.

Muhamatin sallittiin matkustaa Geneveen vastaanottamaan palkintoa. Hänen mukaansa palkinto valottaa Australian hallituksen julmaa pakolaispolitiikkaa ja kiinnittää kansainvälisen huomion pakolaisten kohtaamiin vaaroihin.

”Tarvitsemme turvaa, vapautta, toivoa. Tämän julman järjestelmän vastustaminen auttaa minua säilyttämään itsetuntoni ja arvokkuuteni. Taistelen, kunnes olemme kaikki turvassa ja vapaita”, hän sanoi.

Martin Ennals -palkinto on vuodesta 1994 myönnetty ihmisoikeuspalkinto, jonka saajan valitsee kymmenestä suurimmasta ihmisoikeusjärjestöstä koostuva raati. Uutistoimisto Reutersin mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnettiin pakolaisten oikeuksien puolustajalle ja ihmiselle, joka on kärsinyt ihmisoikeusloukkauksista länsimaiden toimien vuoksi.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusaktivismikansalaisyhteiskunta Australia

Lue myös

Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Miespuolinen maanviljelijä lehmänsä vieressä

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä siirtolaisiksi Keski-Amerikassa

Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.