Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Manusin saaren turvapaikanhakijat ilman vettä ja ruokaa – ”tilanne on epätoivoinen ja lähellä katastrofia”

600 turvapaikanhakijaa kieltäytyy lähtemästä Manusin saaren vastaanottokeskuksesta Papua-Uudessa-Guineassa. YK ja ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Australiaa, joka rikkoo kansainvälisiä velvoitteitaan lähettämällä turvapaikanhakijoita ulkomaille epäinhimillisiin oloihin.
Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013
Papua-Uudessa-Guineassa sijaitsevan Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013. (Kuva: Green MPs / CC BY-NC-ND 2.0)

Papua-Uuden-Guinean korkein oikeus on kieltäytynyt palauttamasta sähköjä sekä välittämästä vettä ja ruokaa Manusin saarella sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jossa elää yhä noin 600 turvapaikanhakijaa.

Keskus suljettiin lokakuun lopussa, mutta siellä vuosia asuneet turvapaikanhakijat ovat kieltäytyneet lähtemästä heille osoitettuihin uusiin vastaanottokeskuksiin, sillä he pelkäävät paikallisten asukkaiden väkivaltaa.

YK-toimijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että saarella on nyt syntymässä humanitaarinen katastrofi.

”Tämä on kolmas kerta, kun olen käynyt saarella, mutta se, mitä näimme siellä viikon aikana, järkytti minua syvästi. Tilanne on epätoivoinen ja lähellä katastrofia”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Tyynenmeren alueen tutkija Kate Schuetze tänään julkaistussa tiedotteessa.

Amnestyn tutkijat kävivät Manusin saarella kuun vaihteessa. Heidän mukaansa olosuhteet keskuksessa vastaavat epäinhimillistä, julmaa ja halventavaa kohtelua, jonka kansainvälinen kidutuksen vastainen sopimus kieltää. Turvapaikanhakijat eivät ole saaneet ruuan ja veden lisäksi myöskään terveyspalveluita, vaan esimerkiksi epilepsiakohtauksen saanut mies jä ilman apua.

Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) sekä pakolaisjärjestö UNHCR varoittivat viime viikolla tilanteen kärjistymisestä. OHCHR:n mukaan Australian ulkomailla sijaitsevat vastaanottokeskukset ovat ylipäätään kestämättömiä, epäinhimillisiä ja maan ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia.

”Olemme erittäin huolissamme niiden 600 miehen hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, jotka ovat yhä keskuksessa ja liian peloissaan lähteäkseen. Kaikki siirtolaiset, mukaan lukien pakolaiset ja turvapaikanhakijat, ovat ihmisiä. Kuten me kaikki, heillä on oikeus turvalliseen ympäristöön, asianmukaiseen elintasoon ja tulevaisuuttaan koskeviin päätöksentekoprosesseihin osallistumiseen”, sanoi valtuutetun edustaja Rupert Colville.

Saaren tilanne juontaa juurensa Australian turvapaikkapolitiikasta. Se on sopinut Papua-Uuden-Guinean kanssa siirtävänsä meriteitse saapuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset Papualle. Monet Manusin saaren turvapaikanhakijoista ovat olleet keskuksessa useita vuosia.

Keskuksen palvelut katkaistiin sen sulkemisen yhteydessä viime viikolla. Tarkoituksena oli siirtää turvapaikanhakijat lähikaupunkiin uusiin keskuksiin. Noin 600 Lähi-idästä ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevaa miestä on kuitenkin kieltäytynyt lähtemästä. He pelkäävät paikallisten asukkaiden väkivaltaa, josta on myös aiempia kokemuksia. Amnestyn mukaan pelot ovat perusteltuja.

Papuan korkeimmalle oikeudelle tehtiin vetoomus, jotta keskukseen saataisiin sähköä, vettä ja ruokaa, mutta uutistoimisto Reutersin mukaan oikeus torjui tänään vetoomuksen sanoen, että niitä kaikkia on saatavilla kolmessa keskuksessa, joihin turvapaikanhakijoiden on tarkoitus siirtää.

Australian käytäntöjä on kritisoitu laajasti, ja esimerkiksi Amnestyn mukaan se rikkoo kansainvälisiä lakeja. Järjestön mukaan muun maailman pitäisi nyt puuttua tilanteeseen.

Esimerkiksi Yhdysvallat onkin jo luvannut ottaa vastaan osan turvapaikanhakijoista, mutta siirtoja ei ole saatu vielä toteutettua. Apua on tarjonnut myös Uusi-Seelanti.

Kortensa kekoon on kantanut myös australialaistaustainen näyttelijä Russell Crowe, joka tarjoutui ottamaan vastaan ja työllistämään kuusi siirtolaista, kertoo New York Times -lehti.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus AustraliaPapua-Uusi-Guinea Amnesty International

Lue myös

Ihmisiä YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalissa

Tuhannet yhä Libyan pidätyskeskuksissa – Amnesty kritisoi EU:n pakolaispolitiikkaa julmaksi

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
Henkilö kahden korin kanssa takaapäin kuvattuna

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija

Ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Tutkija Andrea Cattaneo sanoo, että maaseudulla esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.