Uutiset Työ kehitysmaissa

Asiantuntija: Ensin töitä köyhille, sitten talouskasvua

Maailma on uskonut liian kauan, että talouskasvu luo automaattisesti työpaikkoja. Todellisuudessa ensin pitäisi luoda työtä esimerkiksi kehitysmaiden maataloussektorille, sanoo UNDP:n asiantuntija Selim Jahan.
Käsityökoulutusta Tunisiassa vuonna 2011. (Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailma on uskonut liian kauan malliin, jossa talouskasvu synnyttää työpaikkoja. Todellisuudessa ensin pitäisi luoda kehitysmaiden köyhille työpaikkoja ja vasta sitten voidaan odottaa kasvua, sanoo YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntija Selim Jahan.

"Maassa toisensa jälkeen on nähty, että on syntynyt talouskasvua mutta ei työpaikkoja. Sen sijaan, että uskomme kasvujohtoiseen työhön, pitäisikin uskoa työjohtoiseen kasvuun. Työpaikkoja pitäisi luoda niille sektoreille, joilla valtaosa köyhistä on, kuten maaseudulle", Suomessa eilen vieraillut Jahan sanoo.

Kun köyhät saavat työpaikkoja, kulutuksesta syntyvä kysyntä lisääntyy ja talous kasvaa, mikä taas luo edelleen työpaikkoja. Monissa maissa kasvua on kuitenkin odotettu esimerkiksi it-sektorilta tai kaivosteollisuudesta, Jahan huomauttaa. Näiltä sektoreilta on saatu kasvua muttei työpaikkoja.

Digitalisaatio loi voittajia ja hävittäjiä

Jahan johtaa UNDP:n vuosittain ilmestyvän inhimillisen kehityksen raportin yksikköä ja oli viime joulukuussa ilmestyneen uusimman raportin pääkirjoittaja. Raportissa pannaan maailman maat vuosittain järjestykseen sen mukaan, miten kehittyneitä ne ovat – ei pelkästään talouden, vaan myös väestön terveyden ja koulutustason perusteella.

Uusimman raportin teemana on työ, jonka puutteesta kärsii jo yli 200 miljoonaa ihmistä. Kansainvälinen työjärjestö ILO on lisäksi ennustanut, että pelkästään lähivuosina työttömien määrä lisääntyy useammalla miljoonalla.

Raportin mukaan digitalisaatio ja globalisaatio ovat johtaneet työelämän muutokseen, joka on luonut uusia mahdollisuuksia työntekijöille – ainakin niille, joilla on ammattitaitoa.

Selim Jahan vieraili Suomessa keskiviikkona. (Kuva: Teija Laakso)
"Digitalisoitunut ja globalisoitunut maailma on luonut voittajia ja häviäjiä. Ei ole koskaan ollut parempi aika olla ammattitaitoinen työntekijä mutta ei myöskään koskaan yhtä huono aika olla ammattitaidoton", Jahan sanoo.

Työelämän ongelmiksi raportissa listataan myös lapsi- ja pakkotyö, työssä käyvät köyhät, joita on jo yli 800 miljoonaa, sekä naisten ja miesten eriarvoisuus työelämässä. Esimerkiksi taloudellisesti aktiivisista miehistä 72 prosenttia on töissä, naisista vain 47 prosenttia. Naiset saavat vähemmän palkkaa, ja he myös tekevät useammin palkatonta hoivatyötä; miehet taas hallitsevat palkkatyösektoria.

"Muutokset väestö- ja perherakenteessa sekä esimerkiksi erilaiset epidemiat johtavat siihen, että hoivakuilu kasvaa, ja suurin osa tästä taakasta lankeaa naisten harteille", Jahan sanoo.

Töitä uusiutuvasta energiasta?

Mistä sitten luoda töitä ihmisille, joista kaikki eivät osaa edes lukea, samaan aikaan, kun työntekijöiltä vaaditaan yhä erityisempiä taitoja?

Jahan tarjoaa yhdeksi esimerkiksi uusiutuvaa energiaa. Jos Yhdysvallat, Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Indonesia käyttäisivät 1,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan uusiutuvaan energiaan, syntyisi vuosittain 14 miljoonaa työpaikkaa, hän kertoo.

Työ pitäisi myös hänen mielestään nostaa uudelleen päättäjien mielenkiinnon kohteeksi. Keskuspankeilla pitäisi inflaation hallinnan lisäksi olla tavoitteena myös työllisyyden lisääminen ja kehitysmailla pitäisi olla enemmän omia työllisyysstrategioita.

"Työllisyys on ollut kauan poissa muodista, mutta nyt on aika tuoda se takaisin keskustelun ytimeen."

Suomessa työllisyys ja elinkeinot kuuluvat uuden kehityspoliittisen selonteon keskeisiin teemoihin, samoin yksityisen sektorin korostaminen työpaikkojen luomisessa. Jahanin mielestä painopiste on hyvä, mutta hän muistuttaa, että yksityinen sektori pitää nähdä laajasti isojen yritysten lisäksi myös epävirallisen sektorin, maataloussektorin sekä pk-yritysten näkökulmasta.

"Esimerkiksi epävirallista sektoria ei voi virallista yhdessä yössä, mutta jos työntekijät saisivat juridisen suojan ja perusetuudet ja -suojelun sekä esimerkiksi yksinkertaista teknologiaa, työpaikkoja voisi syntyä lisää."

Työ kehitysmaissa kehityskehitysyhteistyököyhyystyö UNDP Nordic Office

Lue myös

Työntekijä Indonesiassa

Raportti: Maailman työvoimasta suurin osa on epävirallista

Afrikassa melkein 85 prosenttia työvoimasta työskentelee epävirallisella sektorilla, usein ilman oikeuksia ja kunnollisia työoloja. Köyhyys on ilmiön syy ja seuraus.
Hoitaja ja potilas sairaalassa

Afrikan aivovuotoa kammetaan takaisin

Keniassa on arvioitu, että vuosittain valmistuvista 600 lääkäristä jopa 40 prosenttia lähtee maasta. Nyt aivovuotoa yritetään suitsia monin konstein ympäri maailman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.