Uutiset Suomen translaki

Amnestyn ihmisoikeuspalkinto transihmisten oikeuksien puolustajille

Tuoreen kyselyn mukaan lähes puolta suomalaisista transihmisistä on syrjitty tai häiritty.
(Kuva: L.C. Nøttaasen / cc 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International myöntää tämänvuotisen Kynttiläpalkintonsa transihmisten oikeuksien puolustajille. Palkinnonsaajia ovat ihmisoikeusjärjestö Seta, sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajava Trasek sekä transsukupuolisuudestaan avoimesti puhuneet Heli Hämäläinen, Juudas Kannisto ja Luca Tainio.

Palkinnot luovutetaan tänään kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä.

"Palkitut ovat tehneet merkittävää työtä transihmisten oikeuksien puolustamiseksi. Transihmiset ovat yksi yhteiskuntamme syrjityimmistä vähemmistöistä", sanoo Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Jussi Förbom.

Amnesty mukaan Seta ja Trasek ovat vuosien ajan tehneet tinkimätöntä ihmisoikeustyötä transihmisten oikeuksien toteuttamiseksi ja tukeneet transihmisiä vaikuttamalla aktiivisesti lainsäädäntöön ja päättäjiin. Juudas Kannisto ja Luca Tainio ovat murtaneet ennakkoluuloja esiintymällä mediassa ja puhumalla omista kokemuksistaan. Heli Hämäläinen nosti translain epäkohdat esiin viemällä tapauksensa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Palkinto on ajankohtainen, sillä Suomi on parhaillaan uudistamassa translakia, joka tällä hetkellä vaatii muun muassa lisääntymiskyvyttömyyttä edellytyksenä juridisen sukupuolen vahvistamiselle. Lakiesitystä ei kuitenkaan ole otettu käsittelyyn, ja järjestöt ovatkin kritisoineet sen hidasta etenemistä.

Euroopan perusoikeusviraston tuoreen selvityksen (pdf) mukaan lähes puolet Suomen transihmisistä on kokenut syrjintää identiteettinsä vuoksi.

Suomen translaki ihmisoikeudetseksuaalisuusvähemmistöpolitiikka Suomi Amnesty International

Lue myös

Translippu

Lähes 18 000 suomalaista vaatii translain uudistamista

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International luovuttaa tänään puolueille vetoomuksen, jossa vaaditaan tulevalta hallitukselta translain muuttamista ihmisoikeuksia kunnioittavaksi.
Transsukupuolisten oikeuksien lippu

Kansainvälinen paine Suomea kohtaan kasvaa: translaki uudistettava

Suomi pelaa poliittista peliä transihmisten oikeuksilla. Kansainvälisen paineen kasvaessa hallituksen tekosyyt alkavat loppua, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Translain uudistaminen taas tapetilla

Uusi avioliittolaki tuo muutoksia myös translakiin. Järjestöt vaativat lain perusteellista uudistusta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.