Uutiset Syyrian konflikti

Amnesty: Syyrian ”sovintosopimusten” varjolla ajettu tuhansia ihmisiä kodeistaan

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty syyttää Syyrian hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan. Sen raportin mukaan hallitus on tehnyt kapinallisten kanssa sopimuksia, joiden seurauksena tuhansia ihmisiä on pakkosiirretty kodeistaan.
Syyrian pakolaisia Turkissa
Alepposta Turkkiin paenneiden Mahir Isan (33), Muhammedin (7), Ahmetin (1), Eysen (11) ja Sidran (10) perhe. Amnestyn mukaan kapinallisten ja hallituksen väliset sovintosopimukset ja piiritykset ovat ajaneet tuhansia kodeistaan Syyriassa. (Kuva: Abdurrahman Antakyali / EU/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

Niin sanotut ”sovintosopimukset” Syyrian hallituksen ja aseellisten kapinallisjoukkojen välillä ovat pakottaneet tuhansia ihmisiä pakenemaan, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisemasta raportista. Kodeistaan lähteneet asuvat nyt tilapäisissä leireissä huonoissa olosuhteissa. Monilla heistä on vain rajallisia mahdollisuuksia saada hätäapua tai muuta toimeentuloa.

Raportissa tarkastellaan neljää paikallista sovintosopimusta, jotka on tehty elokuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana. Niiden seurauksena tuhansia ihmisiä on pakkosiirretty Darayan, al-Waerin, Itä-Aleppon, Madayan, Kefrayan ja Fouan alueilta.

Kaikissa tapauksissa evakuoinnit eivät ole Amnestyn tutkimusten mukaan olleet siviilien turvallisuuden tai sotilaallisen välttämättömyyden kannalta oleellista. Näin ne rikkovat kansainvälisessä oikeudessa määriteltyä pakkosiirtojen kieltoa. Kyseessä ovat sen mukaan rikokset ihmisyyttä vastaan.

Sopimusten solmimista on myös edeltänyt julma piiritysten, pommitusten ja pakkosiirtojen kampanja, joka on ajanut tuhansia ihmisiä pois kodeistaan, raportissa kerrotaan.

Syyrian hallitus on piirittänyt siviilien asuinalueita ja käyttänyt näännytystaktiikkaa sodankäynnin välineenä konfliktin alusta asti. Siviileiltä on mielivaltaisesti evätty ruokaa, vettä, lääkkeitä ja muita perustarpeita. Avustusjärjestöjen pääsy alueille on estetty. Amnestyn raportin mukaan myös aseelliset oppositioryhmittymät ovat estäneet siviilejä saamasta elintärkeää humanitääristä apua, joskin vähemmän.

Piiritysten seurauksena ihmisiä on menehtynyt sairauksiin, jotka olisi voitu normaaliolosuhteissa hoitaa. Näännytystaktiikka on ajanut kokonaisia yhteisöjä nälkiintymisen partaalle, raportissa kerrotaan.

Häädettyjen siviilien kertomusten mukaan hyökkäykset muuttuivat erityisen voimakkaiksi juuri ennen kuin heidät pakotettiin lähtemään kodeistaan. Esimerkiksi Darayassa kaupungin ainoa sairaala poltettiin useaan otteeseen juuri ennen kuin siviilit lähtivät pois kaupungista. Itä-Aleppossa taas Syyria ja Venäjä tekivät ilmaiskuja siviilien koteihin ja sairaaloihin, vaikka ne sijaitsivat kaukana eturintamasta eikä lähellä ollut sotilaallisia kohteita.

Raportin mukaan myös aseistetut kapinallisryhmät tappoivat ja haavoittivat satoja siviilejä tulittaessaan piiritettyjä Kefrayan ja Fouan kaupunkeja. Monia näistä hyökkäyksistä voidaan pitää rikoksena ihmisyyttä vastaan.

Amnesty vaatii Syyrian hallitusta varmistamaan, että piirityksissä ja pommituksissa kärsineet siviilit saavat palata koteihinsa turvallisesti. Lisäksi se kehottaa valtioita tukemaan YK:n perustaman Syyrian sotarikoksia tutkivan komission työtä.

Raportti perustuu 134 ihmisen haastatteluun, jotka tehtiin huhti- ja syyskuun välillä. Mukana oli muun muassa saartojen ja hyökkäysten keskellä eläneitä asukkaita.

Syyrian konflikti katastrofiapuoikeus ja rikoskonflikti Syyria Amnesty International

Kommentit

Lue myös

Mielenosoittajia ja Save Idlib -kyltti

Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin

Syyrian Idlibistä on paennut joulukuun puolivälistä alkaen ainakin 300 000 ihmistä. Venäjä ilmoitti eilen tulitauosta alueella, mutta pakolaisia piinaa myös jäätävä talvi.
Nainen pöydän takana istumassa

Unicef vetoaa ulkomaalaisten lasten kotiuttamiseksi Syyriasta – ”Olosuhteet eivät ole lapsille sopivat”

Turkin operaatio Koillis-Syyriassa on kärjistänyt myös pakolaisleirillä olevien ulkomaalaisten lasten tilannetta. ”Hallituksilla on vastuu ja mahdollisuus tehdä oikein ja tuoda nämä lapset ja heidän vanhempansa kotiin”, sanoo Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin