Uutiset Myanmarin kehitys

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa
Myanmarin armeija on ajanut lähes 700 000 rohingyaa Bangladeshiin pakosalle. Amnestyn tuoreen raportin mukaan myös rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin. (Kuva: Kamrul Hasan / BRAC World / CC BY-NC 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt todisteita siitä, että Myanmarin muslimivähemmistön, rohingyojen, oikeuksia puolustava aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt hindujen joukkomurhaan.

Järjestö on löytänyt todisteita kahdesta Rakhinen osavaltiossa elokuussa 2017 tehdystä joukkomurhasta, joissa on tapettu jopa 99 ihmistä. Lisäksi Arsa on syyllistynyt muihin laittomiin tappoihin ja kaappauksiin, järjestö kertoo tänään ilmestyneessä raportissaan.

Amnestyn raportti on ensimmäinen, joka keskittyy rohingyoja edustavan Arsan rikkomuksiin, sillä maailman huomio on aiemmin ollut Myanmarin armeijan tekemissä laajoissa etnisissä puhdistuksissa.

”On vaikea jättää huomiotta Arsan toimien puhdasta julmuutta. Se on jättänyt pysyvän vaikutuksen uhreihin, joiden kanssa olemme puhuneet. Vastuu näistä julmuuksista on yhtä tärkeää kuin vastuu Myanmarin turvallisuusjoukkojen tekemistä rikoksista ihmisyyttä vastaan”, sanoo Amnestyn kriisijohtaja Tirana Hassan tiedotteessa.

Amnestyn keräämien todistajanlausuntojen mukaan Arsan taistelijoista sekä paikallisista rohingyoista koostuva joukko hyökkäsi elokuun 25. päivänä Ah Nauk Kha Maung Seikin kylään. He keräsivät kokoon kymmeniä hindunaisia-, miehiä ja -lapsia. Muutamaa tuntia myöhemmin he teloittivat 53 ihmistä, joista 23 oli lapsia, osa alle 8-vuotiaita.

Kahdeksan naista ja kahdeksan lasta pelastui. Amnestyn haastattelemat todistajat kertoivat joko nähneensä murhat tai esimerkiksi kuulleensa huutoja.

”Heillä oli veitset sekä lapioita ja rautatankoja. Piilouduimme pensaikkoon ja onnistuimme näkemään hiukan. Setäni, isäni ja veljeni – heidät kaikki teurastettiin”, kertoi Raj Kumari, 18.

Samana päivänä 46 ihmistä katosi Ye Bauk Kyarin kylästä. Arsan epäillään murhanneen myös heidät.

”Molemmat pitää tuomita”

Arsan elokuussa 2017 aloittama hyökkäys johti Myanmarin armeijan raakoihin vastatoimiin. Armeija on tappanut ja raiskannut joukoittain siviilejä ja ajanut noin 693 000 rohingyaa pakoon Bangladeshiin.

Myanmarin hallinto on kuitenkin syyttänyt YK:n turvallisuusneuvostoa puolueellisuudesta, koska sen sympatiat ovat olleet rohingyojen puolella.

Amnestyn Tirana Hassan muistuttaa, ettei Myanmar ole päästänyt Rakhinen osavaltioon tutkijoita selvittämään tapahtumia, joten Arsan rikkomuksia on ollut vaikea tutkia. Siksi alueelle pitää nyt päästää riippumattomia tutkijoita.

”Arsan järkyttäviä hyökkäyksiä seurasi Myanmarin armeijan etninen puhdistus rohingyoja kohtaan. Molemmat pitää tuomita – yhden osapuolen ihmisoikeusloukkaukset eivät koskaan oikeuta toisia”, hän sanoo.

Myanmarin valtauskonto on buddhalaisuus. Hindut sekä islaminuskoiset rohingyat kuuluvat vähemmistöön. Rohingyoja on syrjitty pitkään, eikä heillä ole esimerkiksi Myanmarin kansalaisuutta. Arsa perustettiin buddhalaisten ja rohingyojen välisten vuonna 2012 tapahtuneiden kahakoiden jälkeen.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetsota ja rauhaaseet & armeijakonflikti Burma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.