Uutiset Myanmarin kehitys

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa
Myanmarin armeija on ajanut lähes 700 000 rohingyaa Bangladeshiin pakosalle. Amnestyn tuoreen raportin mukaan myös rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin. (Kuva: Kamrul Hasan / BRAC World / CC BY-NC 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt todisteita siitä, että Myanmarin muslimivähemmistön, rohingyojen, oikeuksia puolustava aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt hindujen joukkomurhaan.

Järjestö on löytänyt todisteita kahdesta Rakhinen osavaltiossa elokuussa 2017 tehdystä joukkomurhasta, joissa on tapettu jopa 99 ihmistä. Lisäksi Arsa on syyllistynyt muihin laittomiin tappoihin ja kaappauksiin, järjestö kertoo tänään ilmestyneessä raportissaan.

Amnestyn raportti on ensimmäinen, joka keskittyy rohingyoja edustavan Arsan rikkomuksiin, sillä maailman huomio on aiemmin ollut Myanmarin armeijan tekemissä laajoissa etnisissä puhdistuksissa.

”On vaikea jättää huomiotta Arsan toimien puhdasta julmuutta. Se on jättänyt pysyvän vaikutuksen uhreihin, joiden kanssa olemme puhuneet. Vastuu näistä julmuuksista on yhtä tärkeää kuin vastuu Myanmarin turvallisuusjoukkojen tekemistä rikoksista ihmisyyttä vastaan”, sanoo Amnestyn kriisijohtaja Tirana Hassan tiedotteessa.

Amnestyn keräämien todistajanlausuntojen mukaan Arsan taistelijoista sekä paikallisista rohingyoista koostuva joukko hyökkäsi elokuun 25. päivänä Ah Nauk Kha Maung Seikin kylään. He keräsivät kokoon kymmeniä hindunaisia-, miehiä ja -lapsia. Muutamaa tuntia myöhemmin he teloittivat 53 ihmistä, joista 23 oli lapsia, osa alle 8-vuotiaita.

Kahdeksan naista ja kahdeksan lasta pelastui. Amnestyn haastattelemat todistajat kertoivat joko nähneensä murhat tai esimerkiksi kuulleensa huutoja.

”Heillä oli veitset sekä lapioita ja rautatankoja. Piilouduimme pensaikkoon ja onnistuimme näkemään hiukan. Setäni, isäni ja veljeni – heidät kaikki teurastettiin”, kertoi Raj Kumari, 18.

Samana päivänä 46 ihmistä katosi Ye Bauk Kyarin kylästä. Arsan epäillään murhanneen myös heidät.

”Molemmat pitää tuomita”

Arsan elokuussa 2017 aloittama hyökkäys johti Myanmarin armeijan raakoihin vastatoimiin. Armeija on tappanut ja raiskannut joukoittain siviilejä ja ajanut noin 693 000 rohingyaa pakoon Bangladeshiin.

Myanmarin hallinto on kuitenkin syyttänyt YK:n turvallisuusneuvostoa puolueellisuudesta, koska sen sympatiat ovat olleet rohingyojen puolella.

Amnestyn Tirana Hassan muistuttaa, ettei Myanmar ole päästänyt Rakhinen osavaltioon tutkijoita selvittämään tapahtumia, joten Arsan rikkomuksia on ollut vaikea tutkia. Siksi alueelle pitää nyt päästää riippumattomia tutkijoita.

”Arsan järkyttäviä hyökkäyksiä seurasi Myanmarin armeijan etninen puhdistus rohingyoja kohtaan. Molemmat pitää tuomita – yhden osapuolen ihmisoikeusloukkaukset eivät koskaan oikeuta toisia”, hän sanoo.

Myanmarin valtauskonto on buddhalaisuus. Hindut sekä islaminuskoiset rohingyat kuuluvat vähemmistöön. Rohingyoja on syrjitty pitkään, eikä heillä ole esimerkiksi Myanmarin kansalaisuutta. Arsa perustettiin buddhalaisten ja rohingyojen välisten vuonna 2012 tapahtuneiden kahakoiden jälkeen.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetsota ja rauhaaseet & armeijakonflikti Burma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.