Uutiset Myanmarin kehitys

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa
Myanmarin armeija on ajanut lähes 700 000 rohingyaa Bangladeshiin pakosalle. Amnestyn tuoreen raportin mukaan myös rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin. (Kuva: Kamrul Hasan / BRAC World / CC BY-NC 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt todisteita siitä, että Myanmarin muslimivähemmistön, rohingyojen, oikeuksia puolustava aseistettu ryhmä Arsa on syyllistynyt hindujen joukkomurhaan.

Järjestö on löytänyt todisteita kahdesta Rakhinen osavaltiossa elokuussa 2017 tehdystä joukkomurhasta, joissa on tapettu jopa 99 ihmistä. Lisäksi Arsa on syyllistynyt muihin laittomiin tappoihin ja kaappauksiin, järjestö kertoo tänään ilmestyneessä raportissaan.

Amnestyn raportti on ensimmäinen, joka keskittyy rohingyoja edustavan Arsan rikkomuksiin, sillä maailman huomio on aiemmin ollut Myanmarin armeijan tekemissä laajoissa etnisissä puhdistuksissa.

”On vaikea jättää huomiotta Arsan toimien puhdasta julmuutta. Se on jättänyt pysyvän vaikutuksen uhreihin, joiden kanssa olemme puhuneet. Vastuu näistä julmuuksista on yhtä tärkeää kuin vastuu Myanmarin turvallisuusjoukkojen tekemistä rikoksista ihmisyyttä vastaan”, sanoo Amnestyn kriisijohtaja Tirana Hassan tiedotteessa.

Amnestyn keräämien todistajanlausuntojen mukaan Arsan taistelijoista sekä paikallisista rohingyoista koostuva joukko hyökkäsi elokuun 25. päivänä Ah Nauk Kha Maung Seikin kylään. He keräsivät kokoon kymmeniä hindunaisia-, miehiä ja -lapsia. Muutamaa tuntia myöhemmin he teloittivat 53 ihmistä, joista 23 oli lapsia, osa alle 8-vuotiaita.

Kahdeksan naista ja kahdeksan lasta pelastui. Amnestyn haastattelemat todistajat kertoivat joko nähneensä murhat tai esimerkiksi kuulleensa huutoja.

”Heillä oli veitset sekä lapioita ja rautatankoja. Piilouduimme pensaikkoon ja onnistuimme näkemään hiukan. Setäni, isäni ja veljeni – heidät kaikki teurastettiin”, kertoi Raj Kumari, 18.

Samana päivänä 46 ihmistä katosi Ye Bauk Kyarin kylästä. Arsan epäillään murhanneen myös heidät.

”Molemmat pitää tuomita”

Arsan elokuussa 2017 aloittama hyökkäys johti Myanmarin armeijan raakoihin vastatoimiin. Armeija on tappanut ja raiskannut joukoittain siviilejä ja ajanut noin 693 000 rohingyaa pakoon Bangladeshiin.

Myanmarin hallinto on kuitenkin syyttänyt YK:n turvallisuusneuvostoa puolueellisuudesta, koska sen sympatiat ovat olleet rohingyojen puolella.

Amnestyn Tirana Hassan muistuttaa, ettei Myanmar ole päästänyt Rakhinen osavaltioon tutkijoita selvittämään tapahtumia, joten Arsan rikkomuksia on ollut vaikea tutkia. Siksi alueelle pitää nyt päästää riippumattomia tutkijoita.

”Arsan järkyttäviä hyökkäyksiä seurasi Myanmarin armeijan etninen puhdistus rohingyoja kohtaan. Molemmat pitää tuomita – yhden osapuolen ihmisoikeusloukkaukset eivät koskaan oikeuta toisia”, hän sanoo.

Myanmarin valtauskonto on buddhalaisuus. Hindut sekä islaminuskoiset rohingyat kuuluvat vähemmistöön. Rohingyoja on syrjitty pitkään, eikä heillä ole esimerkiksi Myanmarin kansalaisuutta. Arsa perustettiin buddhalaisten ja rohingyojen välisten vuonna 2012 tapahtuneiden kahakoiden jälkeen.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetsota ja rauhaaseet & armeijakonflikti Burma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.