Uutiset Myanmarin kehitys

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin turvallisuusjoukkojen hyökkäykset rohingya-väestöä vastaan ovat kaikkea muuta kuin ohi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Sen tuoreen selvityksen mukaan armeija ahdistelee yhä niitä rohingyoja, jotka vielä eivät ole paenneet viime syksynä alkanutta väkivaltaa.

”Myanmarin turvallisuusjoukot käyttää vakiintuneita taktiikoita puristaakseen hiljaa mahdollisimman paljon rohingyoja ulos maasta. Ilman tehokkaampaa kansainvälistä toimintaa etniset puhdistukset jatkavat tuhoisaa tietään”, sanoo Amnestyn vanhempi kriisineuvonantaja Matthew Wells tiedotteessa.

Amnestyn tällä viikolla julkistamat tiedot perustuvat 19 rohingya-pakolaisen haastatteluun Bangladeshin Cox's Bazarissa, jonne on paennut elokuun lopun jälkeen yli 688 000 rohingyaa. Joulu- ja tammikuussa tulijoita on yhä ollut tuhansia ja viime viikkoinakin satoja, Amnesty kertoo.

Lähes kaikki Amnestyn haastateltavat kritisoivat viranomaisia näännytystaktiikasta. Monet kertoivat, että murtumispiste saavutettiin, kun armeija kielsi heiltä sadonkorjuuaikana marras- ja joulukuussa pääsyn riisipelloilleen. Armeija on ollut mukana myös karjavarkauksissa ja polttanut markkinapaikkoja, mikä on pahentanut ruokapulaa. Samaan aikaan humanitaarista apua on rajoitettu.

Kun rohingyat lopulta ovat paenneet, turvallisuusjoukot ovat asettaneet tarkastuspisteitä heidän tielleen ja ryövänneet heiltä rahat ja arvoesineet, selvityksessä kerrotaan. Naisiin ja tyttöihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty etninen vähemmistö, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Väkivaltaisuudet heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa kärjistyivät viime vuoden elokuun lopulla sen jälkeen, kun rohingyojen vapautusjärjestö oli hyökkäillyt armeijaa vastaan. Armeija aloitti puhdistuksen, jossa on tapettu, raiskattu ja kidutettu rohingyoja ja poltettu heidän kotejaan. He ovat paenneet Bangladeshiin, jossa he joutuvat elämään kurjissa oloissa tilapäisissä asumuksissa. Rakhineen on jäänyt kymmeniä tuhansia rohingya-muslimeja. 

Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopineet, että rohingyat palaavat vaiheittain Myanmariin, mutta Bangladesh ilmoitti tammikuussa, että aloitusta pitää lykätä.

Myös Amnestyn mukaan puheet palautuksesta ovat ”surullisen ennenaikaisia”. Se moittii myös kansainvälistä yhteisöä liian heikosta reaktiosta kriisiin.

”Tarvitaan asevientikielto ja sanktioita sen viestimiseksi, ettei näitä tekoja suvaita. Myös humanitaarista apua on päästettävä esteettä Rakhinen osavaltioon", Wells sanoo.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetpolitiikkaaseet & armeija BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Lapsia kurkkimassa koulun ikkunasta

Myanmarin Unicef: Lapset tarvitsevat suojelua Rakhinessa – Kouluja ei ole tarkoitettu armeijan käyttöön

Rakhinen konfliktissa Myanmarissa on viime kuukausina kuollut useita lapsia. Konfliktin osapuolten tulisi huolehtia lasten turvalisuudesta eikä käyttää kouluja sotilastarkoituksiin, Unicef vaatii.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset