Uutiset Myanmarin kehitys

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin turvallisuusjoukkojen hyökkäykset rohingya-väestöä vastaan ovat kaikkea muuta kuin ohi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Sen tuoreen selvityksen mukaan armeija ahdistelee yhä niitä rohingyoja, jotka vielä eivät ole paenneet viime syksynä alkanutta väkivaltaa.

”Myanmarin turvallisuusjoukot käyttää vakiintuneita taktiikoita puristaakseen hiljaa mahdollisimman paljon rohingyoja ulos maasta. Ilman tehokkaampaa kansainvälistä toimintaa etniset puhdistukset jatkavat tuhoisaa tietään”, sanoo Amnestyn vanhempi kriisineuvonantaja Matthew Wells tiedotteessa.

Amnestyn tällä viikolla julkistamat tiedot perustuvat 19 rohingya-pakolaisen haastatteluun Bangladeshin Cox's Bazarissa, jonne on paennut elokuun lopun jälkeen yli 688 000 rohingyaa. Joulu- ja tammikuussa tulijoita on yhä ollut tuhansia ja viime viikkoinakin satoja, Amnesty kertoo.

Lähes kaikki Amnestyn haastateltavat kritisoivat viranomaisia näännytystaktiikasta. Monet kertoivat, että murtumispiste saavutettiin, kun armeija kielsi heiltä sadonkorjuuaikana marras- ja joulukuussa pääsyn riisipelloilleen. Armeija on ollut mukana myös karjavarkauksissa ja polttanut markkinapaikkoja, mikä on pahentanut ruokapulaa. Samaan aikaan humanitaarista apua on rajoitettu.

Kun rohingyat lopulta ovat paenneet, turvallisuusjoukot ovat asettaneet tarkastuspisteitä heidän tielleen ja ryövänneet heiltä rahat ja arvoesineet, selvityksessä kerrotaan. Naisiin ja tyttöihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty etninen vähemmistö, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Väkivaltaisuudet heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa kärjistyivät viime vuoden elokuun lopulla sen jälkeen, kun rohingyojen vapautusjärjestö oli hyökkäillyt armeijaa vastaan. Armeija aloitti puhdistuksen, jossa on tapettu, raiskattu ja kidutettu rohingyoja ja poltettu heidän kotejaan. He ovat paenneet Bangladeshiin, jossa he joutuvat elämään kurjissa oloissa tilapäisissä asumuksissa. Rakhineen on jäänyt kymmeniä tuhansia rohingya-muslimeja. 

Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopineet, että rohingyat palaavat vaiheittain Myanmariin, mutta Bangladesh ilmoitti tammikuussa, että aloitusta pitää lykätä.

Myös Amnestyn mukaan puheet palautuksesta ovat ”surullisen ennenaikaisia”. Se moittii myös kansainvälistä yhteisöä liian heikosta reaktiosta kriisiin.

”Tarvitaan asevientikielto ja sanktioita sen viestimiseksi, ettei näitä tekoja suvaita. Myös humanitaarista apua on päästettävä esteettä Rakhinen osavaltioon", Wells sanoo.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkapakolaisetpolitiikkaaseet & armeija BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.