Uutiset

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60. (Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti )

Bangladeshin eteläosissa sijaitseva Cox’s Bazarin kaupunki on turistikohde, joka tunnetaan muun muassa maailman pisimpiin kuuluvasta hiekkarannastaan. Viime kuukausina se on ollut otsikoissa toisenlaisesta syystä: noin 655 500 Myanmarin rohingya-kansan jäsentä on paennut viime kuukausina sen lähialueille.

Käynnissä on mittava humanitaarinen kriisi, jota Bangladeshin viranomaiset lukuisten kansainvälisten avustusjärjestöjen tuella hoitavat. Mukana on myös Suomen Punainen Risti (SPR), joka pyörittää Norjan Punaisen Ristin kanssa teltassa toimivaa leikkaussalisairaala.

”Täällä on vaarallinen tieliikenne, ja hoidamme esimerkiksi vammoja, joita on tullut, kun tuk-tuk-kulkuneuvo on ajanut potilaan jalkapöydän päälle. Hoidamme myös palovammoja, sillä leirissä käytetään avotulta. Lapsipotilaita on paljon”, kuvailee suomalainen leikkaussalisairaanhoitaja Marja Lantta Cox’s Bazarista puhelimitse.

Lantta oli joulu–tammikuussa Bangladeshissa neljän viikon mittaisella komennuksella. Yhteensä sairaalassa on töissä noin 140 paikallista sekä kolmisenkymmentä kansainvälistä avustustyöntekijää.

Se on käytännössä ainoa leikkaava aluesairaalatason sairaala alueella, sillä Bangladeshin omat sairaalat olivat tupaten täynnä jo ennen kriisin alkua, kertoo SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Andreas von Weissenberg. Muut sairaalat ovat yksityisiä tai vain lyhyen aikaa paikan päällä olevia.

Sairaala avattiin lokakuussa, ja se on ehtinyt vastaanottaa jo yli 15 000 potilasta. Kiireisimpinä päivinä päivystyksen kautta kulkee 270 ihmistä.

”Välillä tulee superpitkiä päiviä. Potilasmäärillä mitattuna tuntuu, että hätä on vielä isompi kuin aiemmissa operaatioissa, joissa olen ollut mukana”, aiemmin Irakissa ja Jordaniassa työskennellyt Lantta kertoo.

Terveistä vauvoista iloitaan

Bangladeshin pakolaiskriisi on yksi tämän hetken akuuteimmista humanitaarisista kriiseistä. Myanmarissa on vainottu pitkään islaminuskoista rohingya-vähemmistöä, mutta elokuun lopulla väkivalta kärjistyi, kun turvallisuusjoukot kävivät siviilien kimppuun rohingya-kapinallisten kanssa käytyjen kahakoiden seurauksena.

Pakolaiset ovat kertoneet sotilaiden ajaneen heitä pois kodeistaan, sytyttäneen kyliä tuleen, raiskanneen naisia ja tappaneen siviileitä. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan alueella on suoritettu etnisiä puhdistuksia.

Bangladeshissa oli jo aiempien vainojen seurauksena yli 200 000 rohingyaa. Nyt heitä on yhteensä yli 860 000. Moni on kulkenut viidakon läpi turvaan käytännössä ilman mitään omaisuutta mukanaan, ja se näkyy myös Punaisen Ristin potilaissa.

”Aliravittuja on todella paljon, etenkin lapsia. Mutta myös aikuiset ovat nälkiintyneitä ja kuivuneita”, Lantta kertoo.

Tavallisten leikkausten lisäksi sairaalassa hoidetaan paljon myös gynekologisia operaatioita, etenkin keisarileikkauksia. Ne ovat vaikeita, sillä terveet naiset synnyttävät yleensä leirissä ja sairaalaan tullaan usein vasta, kun on jo liian myöhäistä. Kun naisten kunto on muutenkin heikko, seuraukset ovat musertavat.

”Olemme nähneet paljon kuolleita vauvoja. Se on sydäntä särkevää. Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.

Pakolaisia Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Pelastakaa Lapset pyörittää muun muassa yhdeksää terveysklinikkaa Cox's Bazarissa. (Kuva: Antonia Roupell / Save The Children )

Psyykkistä apua tarvitaan

Pakolaisten olosuhteet ovat kurjat, sillä useimmat eivät edes elä virallisilla leireillä, vaan itse tehdyissä huterissa asumuksissa. Lähes kaikki tarvitsevat ruoka-apua ja neljännes alle 5-vuotiaista on aliravittuja. Puhtaasta vedestä ja vessoista on pulaa, ja pakolaisten keskuudessa on jo havaittu kurkkumätä- ja tuhkarokkotapauksia. Tyttöjen ja naisten on turvatonta liikkua.

Lisäksi pakolaisilla on vakavia traumoja. Naisia on raiskattu ja monet ovat nähneet kotinsa palavan tai perheenjäsentensä kuolevan.

”Sekä potilaista että omaisista näkee uupumuksen. Vain fysiikka ei ole lopussa vaan he ovat myös henkisesti finaalissa”, Lantta kuvailee.

Yli puolet pakolaisista on alaikäisiä. Kriisi onkin ennen kaikkea lasten kriisi, sanoo kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön rohingya-operaation viestintäpäällikkö Daphnee Cook, joka työskentelee lähellä pakolaisalueita.

”Lasten määrä täällä on häkellyttävä. Tapaan joka päivä lapsia, jotka ovat selvästi traumatisoituneita. Oikeastaan kaikki heistä ovat, sillä he ovat joutuneet jättämään kotinsa”, Cook sanoo.

Pelastakaa Lapsilla on Bangladeshissa suuri avustusoperaatio. Se jakaa kymmenille tuhansille perustarpeita, pyörittää terveysklinikoita ja rakentaa muun muassa vessoja. Lisäksi järjestöllä on lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voivat leikkiä rauhassa ja saavat myös psykososiaalista tukea.

Tuhansia synnytyksiä tulossa

Pakolaisten saapuminen Bangladeshiin on hiipunut huipputahdista, joka oli yli 10 000 ihmistä viikossa. Bangladesh ja Myanmar ovat myös alustavasti sopineet pakolaisten palauttamisprosessin aloittamisesta. Siihen liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia, sillä rohingyojen syrjintä jatkuu yhä ja he pelkäävät syystäkin turvallisuutensa puolesta.

Palautuksia odotellessa humanitaarista apua tarvitaan edelleen kipeästi. YK kaavaili syksyllä, että helmikuun loppuun mennessä tarvittaisiin avustusrahaa noin 434 miljoonaa dollaria eli noin 355 miljoonaa euroa, mutta vasta runsas puolet siitä on saatu kasaan.

Cookin mukaan tällä hetkellä huolenaiheena on esimerkiksi keväällä alkava sateinen monsuunikausi, joka käynnistyy sykloneilla. Samaan aikaan avun tarve kasvaa, sillä Pelastakaa Lapset on arvioinut, että pelkästään tänä vuonna leireillä syntyy 48 000 vauvaa.

Avustusoperaatio kestää siis vielä pitkään. Esimerkiksi SPR:n sairaala jäänee paikan päälle ainakin tämän vuoden loppuun asti.

”Loppua ei näy. Ei täältä lähdetä kuukauden tai kahden kuluttua pois”, Lantta toteaa.

Myanmarin kehitys avustustyökatastrofiapupakolaisetkonfliktiterveys BangladeshBurma, Myanmar Punainen RistiPelastakaa Lapset ry

Suomalaisjärjestöistä apua Bangladeshiin välittävät ainakin:

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia.
(Kuva:
Allison Joyce
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa
Nuori rohingya-perhe, Mohammad Faisal ja hänen vaimonsa Hajera, elää vauvansa kanssa Bangladeshin Teknafin luonnonpuistoon perustetulla pakolaisleirillä.
(Kuva:
Farid Ahmed
/
IPS
)

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.