Uutiset Qatarin MM-kisat

Amnesty: Jalkapallon MM-kisojen stadionin rakentajat kuukausia ilman palkkaa Qatarissa

Qatarin jalkapallon MM-kisojen rakentajien työolot ovat edelleen huonot. “Jos Fifa olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttänyt vaikutusvaltaansa ja vaatinut MM-kisajärjestäjiltä vastuullisuutta, emme kuulisi samoja tarinoita työntekijöiden hyväksikäytöstä yhä uudelleen ja uudelleen”, toteaa Amnestyn asiantuntija Steve Cockburn.
Rakenteilla oleva stadion ja nostureita.
Qatar järjestää jalkapallon MM-kisat vuonna 2022. Kuvassa Dohaan nouseva Al Wakrah -stadion vuonna 2019. (Kuva: Matt Kieffer / CC BY-SA 2.0)

Qatarissa vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen Al Bayt -jalkapallostadionia rakentavat siirtotyöläiset ovat työskennelleet jopa seitsemän kuukautta ilman palkkaa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Järjestön tuoreen selvityksen mukaan noin sata Qatar Meta Coats (QMC) -yrityksen työntekijää odottaa edelleen palkkaansa. Osa alkoi saada palkkaa sen jälkeen, kun Amnesty nosti asian esiin Qatarin viranomaisten ja kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan kanssa.

“Tämä selvitys on vain yksi esimerkki siitä, miten helppoa työntekijöiden hyväksikäyttö Qatarissa edelleen on. Amnesty on jo vuosia kehottanut Qataria uudistamaan siirtotyöläisten oikeuksia polkevan järjestelmänsä, mutta muutokset eivät selvästikään tapahdu tarpeeksi nopeasti”, kertoo Steve Cockburn, Amnesty Internationalin talous- ja sosiaalioikeuksista vastaava johtaja tiedotteessa.

Tuhannet siirtotyöläiset rakentavat Qatariin useita uusia stadioneja kisojen alla. Kisojen myöntämistä Qatarille on kritisoitu maan heikon ihmisoikeustilanteen takia. Työolot ovat pahamaineiset: siirtotyöläisiä on yli kaksi miljoonaa, ja niin sanottu kafala-järjestelmä sitoo työntekijän työnantajaansa. Työpaikan vaihtaminen tai maasta poistuminen vaatii usein työnantajan luvan ja voi monesti olla jopa mahdotonta. Myös oleskeluluvan saaminen on riippuvaista työnantajasta.

Qatar on luvannut uudistaa järjestelmää, mutta se on tapahtunut hitaasti.

Amnesty kertoi jo viime vuonna, että myös muissa yrityksissä sadat siirtotyöläiset ovat joutuneet taistelemaan kuukausia saadakseen palkkaa jo tehdystä työstä.

Uuden selvityksen mukaan QMC-yritys on myös useiden kuukausien ajan jättänyt työntekijöidensä oleskelulupia uusimatta. Pahimmassa tapauksessa siirtotyöläisiä saatetaan tämän takia vangita tai karkottaa maasta.

“Siirtotyöläiset kertovat meille ongelmista, joita palkatta työskentely heille aiheuttaa. Työntekijät ovat huolissaan kotimaahan jääneistä perheistä, joille he lähettävät rahaa koulumaksuja ja lääkärikäyntejä varten”, Cockburn kuvailee.

Kisajärjestäjät tiesivät palkanmaksuongelmista jo viime vuonna. Amnesty kritisoi myös Fifaa, joka ei sen mukaan ota MM-kisoihin liittyviä ihmisoikeusloukkauksia tarpeeksi vakavasti.

“Jos Fifa olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttänyt vaikutusvaltaansa ja vaatinut MM-kisajärjestäjiltä vastuullisuutta, emme kuulisi samoja tarinoita työntekijöiden hyväksikäytöstä yhä uudelleen ja uudelleen”, Cockburn toteaa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Qatarin hallitus kertoi, että QMC on saanut rahallisia sanktioita ja että sen toiminnot on jäädytetty, kunnes palkat on maksettu. Yhtiö on myös myyty toiselle omistajalle.

Qatarin MM-kisat ihmisoikeudettyö Qatar Amnesty International

Lue myös

Rakennuksia Qatarin pääkaupungissa Dohassa

Siirtotyöläisten asema paranee pahamaineisessa Qatarissa – maastapoistumislupaa ei tarvitse pyytää enää työnantajalta

Lähes 90 prosenttia Qatarin asukkaista on siirtotyöläisiä. Heidän huono kohtelunsa on saanut paljon kritiikkiä, mutta nyt maa on säätänyt uuden lain, jonka ansiosta useimmat työntekijät voivat poistua maasta vapaasti.

Qatar uudistaa pahamaineisia työlakejaan – siirtotyöläiset yhä ahtaalla

Qatarissa tulee tänään voimaan uusi työlaki, jonka on määrä parantaa myös jalkapallon MM-kisarakentajien oloja. Amnestyn mukaan uudistukset eivät riitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat