Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Amnesty: Eurooppa osavastuussa Libyan siirtolaisten kidutuksesta ja ihmiskaupasta

EU tukee Libyan rannikkovartiostoa, jolla puolestaan on yhteyksiä salakuljettajiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty tuoreessa raportissaan.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää EU-maita kymmenien tuhansien Libyaan saapuneiden pakolaisten ja siirtolaisten epäinhimillisestä kohtelusta.

EU-maat ovat järjestön tänään julkaistun raportin mukaan osasyyllisiä, sillä EU tukee Libyaa, jotta se estäisi siirtolaisten tulon Välimeren kautta Eurooppaan.

Libyan tilanne on ollut kaoottinen vuodesta 2011, jolloin maan diktaattori Muammar Gaddafi tapettiin. Se on silti monien Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten kauttakulkumaa, ja maassa arvioidaan olevan yli 700 000 siirtolaista. He joutuvat usein kurjiin oloihin ja heitä jopa myydään orjiksi.

Saapuminen laittomasti Libyaan luetaan maan laissa rikokseksi, ja siksi siirtolaisia pidätetään mielivaltaisesti. Rannikkovartioston pidättämät pakolaiset ja siirtolaiset suljetaan pidätyskeskuksiin. Amnestyn mukaan jopa 20 000 ihmistä on tällä hetkellä pidätettyinä ahtaissa, epähygieenisissä tiloissa.

Raporttia varten haastatellut siirtolaiset ja pakolaiset kertoivat kokeneensa tai nähneensä mielivaltaisista pidätyksiä ja tappoja, pakkotyötä, kidutusta ja kiristystä. Toimien takana olivat viranomaiset, sissiryhmät tai aseelliset ryhmät.

Kymmenet ihmiset kertoivat joutuneensa hyväksikäytön kierteeseen, jonka taustalla on Libyan rannikkovartioston, salakuljettajien ja vartijoiden yhteistyö. Vartijat pidätyskeskuksissa kiristävät siirtolaisilta rahaa kiduttamalla heitä.

”He hakkasivat minua kumiletkulla, koska he halusivat rahaa vapautuksen vastikkeeksi. He soittavat perheelle samalla, kun hakkaavat, jotta perhe lähettäisi rahaa”, kertoi gambialainen mies.

Maksukykyiset siirtolaiset saattavat päästä pois Libyasta salakuljettajien ja rannikkovartioston yhteistyön avulla, raportissa kerrotaan. Joissain tapauksissa Libyan rannikkovartiosto on jopa saattanut veneitä kansainvälisille vesille.

EU on epäsuorasti kuviossa mukana, sillä eurooppalaiset hallitukset ovat tukeneet Libyan hallituksen osastoa, jonka tehtävänä on estää muuttoa Eurooppaan. Osasto on vastuussa pidätyskeskuksista. Eurooppalaiset hallitukset ovat myös solmineet sopimuksia Libyan paikallishallinnon, heimojohtajien ja aseellisten ryhmien kanssa salakujetuksen ja siirtolaisuuden estämiseksi.

EU-maat tukevat myös Libyan rannikkovartiostoa, jotta se pysäyttäisi siirtolaiset Välimerellä. Uusi todistusaineisto osoittaa, että Libyan viranomaisten toimet Italian lahjoittamalla aluksella johtivat 50 ihmisen hukkumiseen Välimerellä, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan Libyan rannikkovartioston ja salakuljettajien yhteistyön laajuudesta ei ole varmuutta, mutta on selvää, että viime vuosina rannikkovartioston toimintavalmiudet ovat EU:n tuen ansiosta kasvaneet. Tänä vuonna rannikkovartiosto on pidättänyt lähes 20 000 ihmistä ja vienyt heidät pidätyskeskuksiin.

Amnestyn mukaan EU:n on nyt vaadittava Libyaa lopettamaan pidätykset. Pidätetyt on vapautettava ja YK:n pakolaisjärjestön toiminta maassa sallittava.

”Eurooppalaisten hallitusten täytyy harkita Libyan kanssa tehtyä yhteistyötä tarkkaan. Eurooppalaisten hallitusten on autettavaa turvapaikanhakijoita Eurooppaan laillisten ja turvallisten reittien, kuten pakolaiskiintiön, kautta. Vastuuta pakolaisista ei voi ulkoistaa Libyan kaltaisille maille”, sanoo Amnestyn Suomen osaston pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta tiedotteessa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Libya Amnesty International

Lue myös

YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.
Nainen pehmoleluja kädessä, taustalla mies lapsi sylissä

Yhdysvaltain siirtolaispolitiikka käytännössä: Katy Rodriguez oli neljä kuukautta erossa pojastaan

Elsalvadorilainen Katy Rodriguez valitsi mieluummin karkotuksen kuin pidemmän eron pojastaan jäätyään kiinni luvattomasta maahantulosta Teksasissa. ”Kun he viimein antoivat minulle lapseni takaisin, tunsin suunnatonta iloa”, hän kertoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.