Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta
"Totuutta ei tapeta tappamalla toimittajia", luurangon pitelemässä kyltissä lukee. Etenkin huumekaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kirjoittavilla toimittajilla on Meksikossa suuri riski tulla tapetuiksi. (Kuva: Eneas De Troya / CC BY 2.0)

Meksikolaisen Milenio-mediayhtymän politiikan ja talouden toimittaja Guadalupe Soledad Ramírez itki koko yön kerrottuaan esimiehilleen kokemastaan työpaikkakiusaamisesta lehden toimituksessa.

“Siitä ei ole helppo puhua. Sen jälkeen saa jatkuvasti pelätä lähtöpasseja ja että saa huonot suositukset”, Soledad Ramírez sanoo.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2019 lehdistönvapausindeksissä Meksiko on 180 maan joukossa sijalla 144. Järjestön luokituksessa maan lehdistönvapaustilanne on määritelty ”vaikeaksi”.

Erityisen hankalaa on naistoimittajilla.

“Monet naispuoliset kollegani ovat lähteneet, koska he kokevat ettei heidän työllään ole merkitystä”, Soledad Ramírez sanoo.

Kysyttäessä, onko työpaikalla yleisesti huono ilmapiiri, hän painottaa sen oleva nimenomaan naisvastainen ja tietävänsä toimituksessa ainakin viisi huonosta kohtelusta kärsivää naista.

Machistinen kulttuuri juurtunut syvään

Meksikon naistoimittajien yhdistykseen Periodistas Unidas Mexicanas kuuluu toimittajia, valokuvaajia, toimitussihteereitä, kääntäjiä ja graafikoita. Järjestön mukaan 73 prosenttia meksikolaisissa tiedotusvälineissä työskentelevistä naisista on kokenut työssään kiusaamista, vainoa tai seksuaalista ahdistelua.

Soledad Ramírezin kollega Dulce Gamero, edellisen tavoin alle 30-vuotias nainen, työskentelee toimittajana Milenion kulttuuriosastolla. Seksuaalista häirintää naiset eivät kertomansa mukaan ole työpaikallaan kokeneet, juttukeikoilla sen sijaan kyllä.

”Jotkut muusikot uskovat, että koska he ovat kuuluisia, he voivat tehdä sinusta pilaa, tai kesken haastattelun aletaan kommentoida ulkonäköä. Eräs muusikko sanoi antavansa haastattelun, jos kävisin hänen kanssaan hänen yksityishuoneessaan”, Dulce Gamero sanoo.

Kerran Gameron oli keskeytettävä haastattelu ja lopetettava jutunteko seksuaalissävytteisten kommenttien ja ehdotusten vuoksi.

Toimituksen työkulttuuria Soledad Ramírez ja Gamero nimittävät machistiseksi.

Naisten kohtaamia ongelmia ovat muun muassa huutaminen, hankalien työprojektien antaminen ja palkankorotusten puute. Naistoimittajien ammattitaitoa ja poliittisia näkemyksiä vähätellään. Miehiä suositaan koulutuksissa, kun taas naiset eivät välttämättä pääse lainkaan osallistumaan ammattitaitoaan kehittäville kursseille.

Soledad Ramírez on yrittänyt ratkaista tilanteen nostamalla ongelmat esiin työpaikallaan, mutta miehiä suosiva kulttuuri on juurtunut niin syvään, että sitä on vaikea muuttaa yksittäisten valitusten kautta. Esimiehet tai henkilöstöosasto eivät ole tehneet mitään tilanteen parantamiseksi.

Haastateltavien mukaan useita heidän naispuolisia työtovereitaan on machistisen ilmapiirin vuoksi irtisanoutunut tai erotettu ja ainakin kaksi suunnittelee lähtöä parhaillaan.

Äidiksi tulleita naisia toimituksissa sen sijaan tuetaan. Vaikka palkka on matala ja ammattitaitoa vähätellään, raskauden aikana saa apua, ja jos jatkaa töitä lapsen saannin jälkeen, voi ottaa vauvan mukaan töihin ja imettää työpaikalla.

Toimittajat vaarassa työssään

Meksikossa vaikeaa ei ole ainoastaan naistoimittajilla, vaan meksikolaistoimittajat yleisesti tuntevat  olonsa uhatuiksi työssään.

Dulce Gameron mukaan fyysinen väkivalta on harvoin ongelma Mexico Cityssä työskenteleville toimittajlle, mutta lehden muissa toimituksissa, kuten pohjoisessa Coahuilan osavaltiossa sijaitsevassa Torreónissa, kollegat ovat silmin nähden peloissaan joutuessaan raportoimaan järjestäytyneen rikollisuuden väkivallasta. Välillä toimitukseen tulee uhkasoittoja, joissa vaaditaan väkivallasta kertovien uutisten poistamista.

Kansainvälisen ilmaisunvapautta puolustavan ihmisoikeusjärjestön Article 19:n mukaan Meksikon edellisen presidentin, Institutionaalisen vallankumouspuolueen PRI:n Enrique Peña Nieton kaudella vuosina 2012–2018 maassa raportoitiin lähes 2000 hyökkäystä lehdistöä vastaan. Vuonna 2019 Meksikossa tapettiin kymmenen toimittajaa, eniten koko maailmassa, ja hyökäyksiä lehdistöä vastaan oli yli 200.

Monet odottivat tilanteen muuttuvan, kun nykyinen presidentti, vasemmistolainen Andrés Manuel López Obrador astui valtaan vuonna 2018. Niin ei ole käynyt, vaan hyökkäyksiä tiedotusvälineitä ja toimittajia vastaan on edelleen runsaasti.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Silja Ylitalo

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä sukupuolten tasa-arvoeriarvoisuusmediatiedotusvälineet Meksiko

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi