Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta
"Totuutta ei tapeta tappamalla toimittajia", luurangon pitelemässä kyltissä lukee. Etenkin huumekaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kirjoittavilla toimittajilla on Meksikossa suuri riski tulla tapetuiksi. (Kuva: Eneas De Troya / CC BY 2.0)

Meksikolaisen Milenio-mediayhtymän politiikan ja talouden toimittaja Guadalupe Soledad Ramírez itki koko yön kerrottuaan esimiehilleen kokemastaan työpaikkakiusaamisesta lehden toimituksessa.

“Siitä ei ole helppo puhua. Sen jälkeen saa jatkuvasti pelätä lähtöpasseja ja että saa huonot suositukset”, Soledad Ramírez sanoo.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2019 lehdistönvapausindeksissä Meksiko on 180 maan joukossa sijalla 144. Järjestön luokituksessa maan lehdistönvapaustilanne on määritelty ”vaikeaksi”.

Erityisen hankalaa on naistoimittajilla.

“Monet naispuoliset kollegani ovat lähteneet, koska he kokevat ettei heidän työllään ole merkitystä”, Soledad Ramírez sanoo.

Kysyttäessä, onko työpaikalla yleisesti huono ilmapiiri, hän painottaa sen oleva nimenomaan naisvastainen ja tietävänsä toimituksessa ainakin viisi huonosta kohtelusta kärsivää naista.

Machistinen kulttuuri juurtunut syvään

Meksikon naistoimittajien yhdistykseen Periodistas Unidas Mexicanas kuuluu toimittajia, valokuvaajia, toimitussihteereitä, kääntäjiä ja graafikoita. Järjestön mukaan 73 prosenttia meksikolaisissa tiedotusvälineissä työskentelevistä naisista on kokenut työssään kiusaamista, vainoa tai seksuaalista ahdistelua.

Soledad Ramírezin kollega Dulce Gamero, edellisen tavoin alle 30-vuotias nainen, työskentelee toimittajana Milenion kulttuuriosastolla. Seksuaalista häirintää naiset eivät kertomansa mukaan ole työpaikallaan kokeneet, juttukeikoilla sen sijaan kyllä.

”Jotkut muusikot uskovat, että koska he ovat kuuluisia, he voivat tehdä sinusta pilaa, tai kesken haastattelun aletaan kommentoida ulkonäköä. Eräs muusikko sanoi antavansa haastattelun, jos kävisin hänen kanssaan hänen yksityishuoneessaan”, Dulce Gamero sanoo.

Kerran Gameron oli keskeytettävä haastattelu ja lopetettava jutunteko seksuaalissävytteisten kommenttien ja ehdotusten vuoksi.

Toimituksen työkulttuuria Soledad Ramírez ja Gamero nimittävät machistiseksi.

Naisten kohtaamia ongelmia ovat muun muassa huutaminen, hankalien työprojektien antaminen ja palkankorotusten puute. Naistoimittajien ammattitaitoa ja poliittisia näkemyksiä vähätellään. Miehiä suositaan koulutuksissa, kun taas naiset eivät välttämättä pääse lainkaan osallistumaan ammattitaitoaan kehittäville kursseille.

Soledad Ramírez on yrittänyt ratkaista tilanteen nostamalla ongelmat esiin työpaikallaan, mutta miehiä suosiva kulttuuri on juurtunut niin syvään, että sitä on vaikea muuttaa yksittäisten valitusten kautta. Esimiehet tai henkilöstöosasto eivät ole tehneet mitään tilanteen parantamiseksi.

Haastateltavien mukaan useita heidän naispuolisia työtovereitaan on machistisen ilmapiirin vuoksi irtisanoutunut tai erotettu ja ainakin kaksi suunnittelee lähtöä parhaillaan.

Äidiksi tulleita naisia toimituksissa sen sijaan tuetaan. Vaikka palkka on matala ja ammattitaitoa vähätellään, raskauden aikana saa apua, ja jos jatkaa töitä lapsen saannin jälkeen, voi ottaa vauvan mukaan töihin ja imettää työpaikalla.

Toimittajat vaarassa työssään

Meksikossa vaikeaa ei ole ainoastaan naistoimittajilla, vaan meksikolaistoimittajat yleisesti tuntevat  olonsa uhatuiksi työssään.

Dulce Gameron mukaan fyysinen väkivalta on harvoin ongelma Mexico Cityssä työskenteleville toimittajlle, mutta lehden muissa toimituksissa, kuten pohjoisessa Coahuilan osavaltiossa sijaitsevassa Torreónissa, kollegat ovat silmin nähden peloissaan joutuessaan raportoimaan järjestäytyneen rikollisuuden väkivallasta. Välillä toimitukseen tulee uhkasoittoja, joissa vaaditaan väkivallasta kertovien uutisten poistamista.

Kansainvälisen ilmaisunvapautta puolustavan ihmisoikeusjärjestön Article 19:n mukaan Meksikon edellisen presidentin, Institutionaalisen vallankumouspuolueen PRI:n Enrique Peña Nieton kaudella vuosina 2012–2018 maassa raportoitiin lähes 2000 hyökkäystä lehdistöä vastaan. Vuonna 2019 Meksikossa tapettiin kymmenen toimittajaa, eniten koko maailmassa, ja hyökäyksiä lehdistöä vastaan oli yli 200.

Monet odottivat tilanteen muuttuvan, kun nykyinen presidentti, vasemmistolainen Andrés Manuel López Obrador astui valtaan vuonna 2018. Niin ei ole käynyt, vaan hyökkäyksiä tiedotusvälineitä ja toimittajia vastaan on edelleen runsaasti.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Silja Ylitalo

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä sukupuolten tasa-arvoeriarvoisuusmediatiedotusvälineet Meksiko

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas