Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta
"Totuutta ei tapeta tappamalla toimittajia", luurangon pitelemässä kyltissä lukee. Etenkin huumekaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kirjoittavilla toimittajilla on Meksikossa suuri riski tulla tapetuiksi. (Kuva: Eneas De Troya / CC BY 2.0)

Meksikolaisen Milenio-mediayhtymän politiikan ja talouden toimittaja Guadalupe Soledad Ramírez itki koko yön kerrottuaan esimiehilleen kokemastaan työpaikkakiusaamisesta lehden toimituksessa.

“Siitä ei ole helppo puhua. Sen jälkeen saa jatkuvasti pelätä lähtöpasseja ja että saa huonot suositukset”, Soledad Ramírez sanoo.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2019 lehdistönvapausindeksissä Meksiko on 180 maan joukossa sijalla 144. Järjestön luokituksessa maan lehdistönvapaustilanne on määritelty ”vaikeaksi”.

Erityisen hankalaa on naistoimittajilla.

“Monet naispuoliset kollegani ovat lähteneet, koska he kokevat ettei heidän työllään ole merkitystä”, Soledad Ramírez sanoo.

Kysyttäessä, onko työpaikalla yleisesti huono ilmapiiri, hän painottaa sen oleva nimenomaan naisvastainen ja tietävänsä toimituksessa ainakin viisi huonosta kohtelusta kärsivää naista.

Machistinen kulttuuri juurtunut syvään

Meksikon naistoimittajien yhdistykseen Periodistas Unidas Mexicanas kuuluu toimittajia, valokuvaajia, toimitussihteereitä, kääntäjiä ja graafikoita. Järjestön mukaan 73 prosenttia meksikolaisissa tiedotusvälineissä työskentelevistä naisista on kokenut työssään kiusaamista, vainoa tai seksuaalista ahdistelua.

Soledad Ramírezin kollega Dulce Gamero, edellisen tavoin alle 30-vuotias nainen, työskentelee toimittajana Milenion kulttuuriosastolla. Seksuaalista häirintää naiset eivät kertomansa mukaan ole työpaikallaan kokeneet, juttukeikoilla sen sijaan kyllä.

”Jotkut muusikot uskovat, että koska he ovat kuuluisia, he voivat tehdä sinusta pilaa, tai kesken haastattelun aletaan kommentoida ulkonäköä. Eräs muusikko sanoi antavansa haastattelun, jos kävisin hänen kanssaan hänen yksityishuoneessaan”, Dulce Gamero sanoo.

Kerran Gameron oli keskeytettävä haastattelu ja lopetettava jutunteko seksuaalissävytteisten kommenttien ja ehdotusten vuoksi.

Toimituksen työkulttuuria Soledad Ramírez ja Gamero nimittävät machistiseksi.

Naisten kohtaamia ongelmia ovat muun muassa huutaminen, hankalien työprojektien antaminen ja palkankorotusten puute. Naistoimittajien ammattitaitoa ja poliittisia näkemyksiä vähätellään. Miehiä suositaan koulutuksissa, kun taas naiset eivät välttämättä pääse lainkaan osallistumaan ammattitaitoaan kehittäville kursseille.

Soledad Ramírez on yrittänyt ratkaista tilanteen nostamalla ongelmat esiin työpaikallaan, mutta miehiä suosiva kulttuuri on juurtunut niin syvään, että sitä on vaikea muuttaa yksittäisten valitusten kautta. Esimiehet tai henkilöstöosasto eivät ole tehneet mitään tilanteen parantamiseksi.

Haastateltavien mukaan useita heidän naispuolisia työtovereitaan on machistisen ilmapiirin vuoksi irtisanoutunut tai erotettu ja ainakin kaksi suunnittelee lähtöä parhaillaan.

Äidiksi tulleita naisia toimituksissa sen sijaan tuetaan. Vaikka palkka on matala ja ammattitaitoa vähätellään, raskauden aikana saa apua, ja jos jatkaa töitä lapsen saannin jälkeen, voi ottaa vauvan mukaan töihin ja imettää työpaikalla.

Toimittajat vaarassa työssään

Meksikossa vaikeaa ei ole ainoastaan naistoimittajilla, vaan meksikolaistoimittajat yleisesti tuntevat  olonsa uhatuiksi työssään.

Dulce Gameron mukaan fyysinen väkivalta on harvoin ongelma Mexico Cityssä työskenteleville toimittajlle, mutta lehden muissa toimituksissa, kuten pohjoisessa Coahuilan osavaltiossa sijaitsevassa Torreónissa, kollegat ovat silmin nähden peloissaan joutuessaan raportoimaan järjestäytyneen rikollisuuden väkivallasta. Välillä toimitukseen tulee uhkasoittoja, joissa vaaditaan väkivallasta kertovien uutisten poistamista.

Kansainvälisen ilmaisunvapautta puolustavan ihmisoikeusjärjestön Article 19:n mukaan Meksikon edellisen presidentin, Institutionaalisen vallankumouspuolueen PRI:n Enrique Peña Nieton kaudella vuosina 2012–2018 maassa raportoitiin lähes 2000 hyökkäystä lehdistöä vastaan. Vuonna 2019 Meksikossa tapettiin kymmenen toimittajaa, eniten koko maailmassa, ja hyökäyksiä lehdistöä vastaan oli yli 200.

Monet odottivat tilanteen muuttuvan, kun nykyinen presidentti, vasemmistolainen Andrés Manuel López Obrador astui valtaan vuonna 2018. Niin ei ole käynyt, vaan hyökkäyksiä tiedotusvälineitä ja toimittajia vastaan on edelleen runsaasti.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Silja Ylitalo

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä sukupuolten tasa-arvoeriarvoisuusmediatiedotusvälineet Meksiko

Lue myös

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin katsoo kameraan

Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”

Suomi on vastaanottanut pakolaisia jo lähes 50 vuoden ajan. Kysyimme ensimmäisten pakolaisten joukossa Suomeen saapuneelta Adolfo Veralta sekä vuonna 2015 Suomeen paenneelta Ahmad Hosseinilta, millainen vastaanotto on ollut eri vuosikymmeninä.
Varjo, jolla yliopistosta valmistuneen hattu

Suomi kaipaa uusia osaajia, mutta korkeakoulutettujen maahanmuuttajien on vaikea löytää töitä

Syyrialainen ohjelmistoinsinööri Abdul Aziz Al Zayed työskentelee nykyisin oman alansa töissä. Hän sai tukea opetusministeriön hankkeesta, jonka tavoitteena on tukea etenkin korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä. Monen muun työnsaanti kaatuu kuitenkin esimerkiksi verkostojen puutteeseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat