Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta
"Totuutta ei tapeta tappamalla toimittajia", luurangon pitelemässä kyltissä lukee. Etenkin huumekaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kirjoittavilla toimittajilla on Meksikossa suuri riski tulla tapetuiksi. (Kuva: Eneas De Troya / CC BY 2.0)

Meksikolaisen Milenio-mediayhtymän politiikan ja talouden toimittaja Guadalupe Soledad Ramírez itki koko yön kerrottuaan esimiehilleen kokemastaan työpaikkakiusaamisesta lehden toimituksessa.

“Siitä ei ole helppo puhua. Sen jälkeen saa jatkuvasti pelätä lähtöpasseja ja että saa huonot suositukset”, Soledad Ramírez sanoo.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2019 lehdistönvapausindeksissä Meksiko on 180 maan joukossa sijalla 144. Järjestön luokituksessa maan lehdistönvapaustilanne on määritelty ”vaikeaksi”.

Erityisen hankalaa on naistoimittajilla.

“Monet naispuoliset kollegani ovat lähteneet, koska he kokevat ettei heidän työllään ole merkitystä”, Soledad Ramírez sanoo.

Kysyttäessä, onko työpaikalla yleisesti huono ilmapiiri, hän painottaa sen oleva nimenomaan naisvastainen ja tietävänsä toimituksessa ainakin viisi huonosta kohtelusta kärsivää naista.

Machistinen kulttuuri juurtunut syvään

Meksikon naistoimittajien yhdistykseen Periodistas Unidas Mexicanas kuuluu toimittajia, valokuvaajia, toimitussihteereitä, kääntäjiä ja graafikoita. Järjestön mukaan 73 prosenttia meksikolaisissa tiedotusvälineissä työskentelevistä naisista on kokenut työssään kiusaamista, vainoa tai seksuaalista ahdistelua.

Soledad Ramírezin kollega Dulce Gamero, edellisen tavoin alle 30-vuotias nainen, työskentelee toimittajana Milenion kulttuuriosastolla. Seksuaalista häirintää naiset eivät kertomansa mukaan ole työpaikallaan kokeneet, juttukeikoilla sen sijaan kyllä.

”Jotkut muusikot uskovat, että koska he ovat kuuluisia, he voivat tehdä sinusta pilaa, tai kesken haastattelun aletaan kommentoida ulkonäköä. Eräs muusikko sanoi antavansa haastattelun, jos kävisin hänen kanssaan hänen yksityishuoneessaan”, Dulce Gamero sanoo.

Kerran Gameron oli keskeytettävä haastattelu ja lopetettava jutunteko seksuaalissävytteisten kommenttien ja ehdotusten vuoksi.

Toimituksen työkulttuuria Soledad Ramírez ja Gamero nimittävät machistiseksi.

Naisten kohtaamia ongelmia ovat muun muassa huutaminen, hankalien työprojektien antaminen ja palkankorotusten puute. Naistoimittajien ammattitaitoa ja poliittisia näkemyksiä vähätellään. Miehiä suositaan koulutuksissa, kun taas naiset eivät välttämättä pääse lainkaan osallistumaan ammattitaitoaan kehittäville kursseille.

Soledad Ramírez on yrittänyt ratkaista tilanteen nostamalla ongelmat esiin työpaikallaan, mutta miehiä suosiva kulttuuri on juurtunut niin syvään, että sitä on vaikea muuttaa yksittäisten valitusten kautta. Esimiehet tai henkilöstöosasto eivät ole tehneet mitään tilanteen parantamiseksi.

Haastateltavien mukaan useita heidän naispuolisia työtovereitaan on machistisen ilmapiirin vuoksi irtisanoutunut tai erotettu ja ainakin kaksi suunnittelee lähtöä parhaillaan.

Äidiksi tulleita naisia toimituksissa sen sijaan tuetaan. Vaikka palkka on matala ja ammattitaitoa vähätellään, raskauden aikana saa apua, ja jos jatkaa töitä lapsen saannin jälkeen, voi ottaa vauvan mukaan töihin ja imettää työpaikalla.

Toimittajat vaarassa työssään

Meksikossa vaikeaa ei ole ainoastaan naistoimittajilla, vaan meksikolaistoimittajat yleisesti tuntevat  olonsa uhatuiksi työssään.

Dulce Gameron mukaan fyysinen väkivalta on harvoin ongelma Mexico Cityssä työskenteleville toimittajlle, mutta lehden muissa toimituksissa, kuten pohjoisessa Coahuilan osavaltiossa sijaitsevassa Torreónissa, kollegat ovat silmin nähden peloissaan joutuessaan raportoimaan järjestäytyneen rikollisuuden väkivallasta. Välillä toimitukseen tulee uhkasoittoja, joissa vaaditaan väkivallasta kertovien uutisten poistamista.

Kansainvälisen ilmaisunvapautta puolustavan ihmisoikeusjärjestön Article 19:n mukaan Meksikon edellisen presidentin, Institutionaalisen vallankumouspuolueen PRI:n Enrique Peña Nieton kaudella vuosina 2012–2018 maassa raportoitiin lähes 2000 hyökkäystä lehdistöä vastaan. Vuonna 2019 Meksikossa tapettiin kymmenen toimittajaa, eniten koko maailmassa, ja hyökäyksiä lehdistöä vastaan oli yli 200.

Monet odottivat tilanteen muuttuvan, kun nykyinen presidentti, vasemmistolainen Andrés Manuel López Obrador astui valtaan vuonna 2018. Niin ei ole käynyt, vaan hyökkäyksiä tiedotusvälineitä ja toimittajia vastaan on edelleen runsaasti.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Silja Ylitalo

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä sukupuolten tasa-arvoeriarvoisuusmediatiedotusvälineet Meksiko

Lue myös

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi

Podcast: ”Silpomisen tarkoitus on estää seksuaalista nautintoa” – Ujuni Ahmed vastustaa julkisesti tyttöjen sukuelinten silpomista ja saa vihapuhetta kahdesta suunnasta

Ujuni Ahmed on tullut tunnetuksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisesta työstään Suomessa. Kuuntele Maailma.netin podcast, jossa hän kertoo muun muassa, miten maahanmuuttanaisten heikompi työllistyminen ja sukuelinten silpominen liittyvät toisiinsa ja kuka perinnettä perheissä ylläpitää.
Nainen puolilähikuvassa

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä