Uutiset

Alkuperäiskansojen naisten radiokanava taistelee kulttuurista alistamista vastaan Argentiinassa

Argentiinalaisen La Voz Indígena -radiokanavan ohjelmat käsittelevät alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia. Guaraní-intiaani María Miranda kokee sen tehtävän tärkeäksi. ”Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.”
Ihmisiä radiostudiossa mikrofonien kera
Pohjois-Argentiinan Tartagalissa toimivan La Voz Indígena -radioaseman studiosta lähetetään päivittäin ohjelmaa alueen eri alkuperäiskansoille. (Kuva: Daniel Gutman / IPS)

(IPS) -- La Voz Indígena (Alkuperäinen ääni) on Argentiinan pohjoisosissa toimiva radio, joka lähettää päivittäin ohjelmaa seitsemällä intiaanikielellä. Toiminnasta vastaavat naiset.

Toimitus sijaitsee Tartagalissa, joka on 80 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Argentiinassa Saltan maakunnassa. Seudun alkuperäisväestössä on edustettuna seitsemän eri kansaa: guaranít, wichít, chanét, tobat, chulupit, tapietet ja chorotet.

Vuoden 2010 väestönlaskennassa Argentiinan 40-miljoonaisesta väestöstä vajaa miljoona ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin, joita on kaikkiaan 31. Intiaanien väestöosuus oli keskimäärin 2,38 prosenttia, mutta Saltassa se nousee 6,5 prosenttiin.

Perimätieto talteen

Ajatus omasta radiosta syntyi 1990-luvun lopulla, kun antropologi Leda Kantor Saltan yliopistosta pyydettiin mukaan valtion hankkeeseen, jonka oli tarkoitus tukea seudun perheviljelmiä.

Kantor kutsui intiaaninaisia kotiinsa keskustelemaan hankkeesta. Pian ilmeni, että tarvitaan väline perimätiedon kokoamiseen ja välittämiseen.

”Kotini kävi ahtaaksi, joten siirsimme kokoontumiset yliopistolle. Aloimme myös järjestää työpajoja ja kursseja tiedonvälityksen perusteista”, hän kertoo.

Intiaaninaiset ryhtyivät tekemään ohjelmaa Argentiinan yleisradion aluetoimitukselle vuonna 2000, ja 2006 valtio avusti heitä oman toimitilan rakentamisessa. Siitä alkoi ei-kaupallisen La Voz Indígenan toiminta yhteiskunnan ja kuulijoiden tuella.

Vahvat naiset

”Intiaaninaiset ovat vahvoja. He kantavat kotiin veden ja polttopuut. Perinteen mukaan mies muutti avioiduttuaan naisen yhteisöön. Kun alkuperäiskansoja on häädetty mailtaan, naisten riippuvuus miehistä on kasvanut”, Kantor selittää.

Andien juurella Gran Chacon tasangoilla sijaitseva Tartagal syntyi sata vuotta sitten huomattavien öljy- ja kaasulöytöjen ympärille.

Radio on tehnyt espanjaksi ja wichín kielellä 13-osaisen historiallisen draaman, jossa kerrotaan, miten sotilaat tunkeutuivat alueelle 1800- ja 1900-luvulla.

Sittemmin intiaaneja ovat sysineet tieltään öljy- ja metsäteollisuus, karjanhoito ja kaupunkien kasvu. Viime vuosikymmeninä maita on hamunnut maatalousliiketoiminta.

Lähetysaika lyheni

Argentiinan perustuslaki on vuodesta 1994 tunnustanut alkuperäisasukkaiden oikeuden esi-isiensä  yhteismaihin, mutta se on yhä paljolti toteuttamatta.

Maakysymys on keskeinen aihe La Voz Indígenan ohjelmistossa. Ohjelmaa lähetettiin aiemmin 12 tuntia päivässä, mutta talouskriisi on supistanut päivittäisen lähetysajan 7,5 tuntiin.

Ohjelmat ovat enimmäkseen suoria lähetyksiä, ja aamuisin keskitytään ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi käsitellään alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia.

Unohdettu alkuperä

Guaraní-intiaani María Miranda kokee radion tehtävän tärkeäksi. ”Syrjintä on aiheuttanut sen, että moni kieltää nykyisin alkuperänsä. Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.”

Radiota johtaa nyt kolmea eri kansaa edustavan naisen troikka: Lidia Maraz on toba, Nancy López wichí ja Felisa Mendoza guaraní.

”Radio toimii kulttuurista alistamista vastaan kaupungissa, jossa alkuperäisasukkaat eivät ole koskaan saaneet ääntään kuuluviin”, Kantor sanoo.

alkuperäiskansatgendersukupuolten tasa-arvomediakulttuuritiedotusvälineet Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.