Uutiset

Alkuperäiskansojen naisten radiokanava taistelee kulttuurista alistamista vastaan Argentiinassa

Argentiinalaisen La Voz Indígena -radiokanavan ohjelmat käsittelevät alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia. Guaraní-intiaani María Miranda kokee sen tehtävän tärkeäksi. ”Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.”
Ihmisiä radiostudiossa mikrofonien kera
Pohjois-Argentiinan Tartagalissa toimivan La Voz Indígena -radioaseman studiosta lähetetään päivittäin ohjelmaa alueen eri alkuperäiskansoille. (Kuva: Daniel Gutman / IPS)

(IPS) -- La Voz Indígena (Alkuperäinen ääni) on Argentiinan pohjoisosissa toimiva radio, joka lähettää päivittäin ohjelmaa seitsemällä intiaanikielellä. Toiminnasta vastaavat naiset.

Toimitus sijaitsee Tartagalissa, joka on 80 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Argentiinassa Saltan maakunnassa. Seudun alkuperäisväestössä on edustettuna seitsemän eri kansaa: guaranít, wichít, chanét, tobat, chulupit, tapietet ja chorotet.

Vuoden 2010 väestönlaskennassa Argentiinan 40-miljoonaisesta väestöstä vajaa miljoona ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin, joita on kaikkiaan 31. Intiaanien väestöosuus oli keskimäärin 2,38 prosenttia, mutta Saltassa se nousee 6,5 prosenttiin.

Perimätieto talteen

Ajatus omasta radiosta syntyi 1990-luvun lopulla, kun antropologi Leda Kantor Saltan yliopistosta pyydettiin mukaan valtion hankkeeseen, jonka oli tarkoitus tukea seudun perheviljelmiä.

Kantor kutsui intiaaninaisia kotiinsa keskustelemaan hankkeesta. Pian ilmeni, että tarvitaan väline perimätiedon kokoamiseen ja välittämiseen.

”Kotini kävi ahtaaksi, joten siirsimme kokoontumiset yliopistolle. Aloimme myös järjestää työpajoja ja kursseja tiedonvälityksen perusteista”, hän kertoo.

Intiaaninaiset ryhtyivät tekemään ohjelmaa Argentiinan yleisradion aluetoimitukselle vuonna 2000, ja 2006 valtio avusti heitä oman toimitilan rakentamisessa. Siitä alkoi ei-kaupallisen La Voz Indígenan toiminta yhteiskunnan ja kuulijoiden tuella.

Vahvat naiset

”Intiaaninaiset ovat vahvoja. He kantavat kotiin veden ja polttopuut. Perinteen mukaan mies muutti avioiduttuaan naisen yhteisöön. Kun alkuperäiskansoja on häädetty mailtaan, naisten riippuvuus miehistä on kasvanut”, Kantor selittää.

Andien juurella Gran Chacon tasangoilla sijaitseva Tartagal syntyi sata vuotta sitten huomattavien öljy- ja kaasulöytöjen ympärille.

Radio on tehnyt espanjaksi ja wichín kielellä 13-osaisen historiallisen draaman, jossa kerrotaan, miten sotilaat tunkeutuivat alueelle 1800- ja 1900-luvulla.

Sittemmin intiaaneja ovat sysineet tieltään öljy- ja metsäteollisuus, karjanhoito ja kaupunkien kasvu. Viime vuosikymmeninä maita on hamunnut maatalousliiketoiminta.

Lähetysaika lyheni

Argentiinan perustuslaki on vuodesta 1994 tunnustanut alkuperäisasukkaiden oikeuden esi-isiensä  yhteismaihin, mutta se on yhä paljolti toteuttamatta.

Maakysymys on keskeinen aihe La Voz Indígenan ohjelmistossa. Ohjelmaa lähetettiin aiemmin 12 tuntia päivässä, mutta talouskriisi on supistanut päivittäisen lähetysajan 7,5 tuntiin.

Ohjelmat ovat enimmäkseen suoria lähetyksiä, ja aamuisin keskitytään ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi käsitellään alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia.

Unohdettu alkuperä

Guaraní-intiaani María Miranda kokee radion tehtävän tärkeäksi. ”Syrjintä on aiheuttanut sen, että moni kieltää nykyisin alkuperänsä. Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.”

Radiota johtaa nyt kolmea eri kansaa edustavan naisen troikka: Lidia Maraz on toba, Nancy López wichí ja Felisa Mendoza guaraní.

”Radio toimii kulttuurista alistamista vastaan kaupungissa, jossa alkuperäisasukkaat eivät ole koskaan saaneet ääntään kuuluviin”, Kantor sanoo.

alkuperäiskansatgendersukupuolten tasa-arvomediakulttuuritiedotusvälineet Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti