Uutiset

Alkuperäiskansojen naisten radiokanava taistelee kulttuurista alistamista vastaan Argentiinassa

Argentiinalaisen La Voz Indígena -radiokanavan ohjelmat käsittelevät alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia. Guaraní-intiaani María Miranda kokee sen tehtävän tärkeäksi. ”Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.”
Ihmisiä radiostudiossa mikrofonien kera
Pohjois-Argentiinan Tartagalissa toimivan La Voz Indígena -radioaseman studiosta lähetetään päivittäin ohjelmaa alueen eri alkuperäiskansoille. (Kuva: Daniel Gutman / IPS)

(IPS) -- La Voz Indígena (Alkuperäinen ääni) on Argentiinan pohjoisosissa toimiva radio, joka lähettää päivittäin ohjelmaa seitsemällä intiaanikielellä. Toiminnasta vastaavat naiset.

Toimitus sijaitsee Tartagalissa, joka on 80 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Argentiinassa Saltan maakunnassa. Seudun alkuperäisväestössä on edustettuna seitsemän eri kansaa: guaranít, wichít, chanét, tobat, chulupit, tapietet ja chorotet.

Vuoden 2010 väestönlaskennassa Argentiinan 40-miljoonaisesta väestöstä vajaa miljoona ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin, joita on kaikkiaan 31. Intiaanien väestöosuus oli keskimäärin 2,38 prosenttia, mutta Saltassa se nousee 6,5 prosenttiin.

Perimätieto talteen

Ajatus omasta radiosta syntyi 1990-luvun lopulla, kun antropologi Leda Kantor Saltan yliopistosta pyydettiin mukaan valtion hankkeeseen, jonka oli tarkoitus tukea seudun perheviljelmiä.

Kantor kutsui intiaaninaisia kotiinsa keskustelemaan hankkeesta. Pian ilmeni, että tarvitaan väline perimätiedon kokoamiseen ja välittämiseen.

”Kotini kävi ahtaaksi, joten siirsimme kokoontumiset yliopistolle. Aloimme myös järjestää työpajoja ja kursseja tiedonvälityksen perusteista”, hän kertoo.

Intiaaninaiset ryhtyivät tekemään ohjelmaa Argentiinan yleisradion aluetoimitukselle vuonna 2000, ja 2006 valtio avusti heitä oman toimitilan rakentamisessa. Siitä alkoi ei-kaupallisen La Voz Indígenan toiminta yhteiskunnan ja kuulijoiden tuella.

Vahvat naiset

”Intiaaninaiset ovat vahvoja. He kantavat kotiin veden ja polttopuut. Perinteen mukaan mies muutti avioiduttuaan naisen yhteisöön. Kun alkuperäiskansoja on häädetty mailtaan, naisten riippuvuus miehistä on kasvanut”, Kantor selittää.

Andien juurella Gran Chacon tasangoilla sijaitseva Tartagal syntyi sata vuotta sitten huomattavien öljy- ja kaasulöytöjen ympärille.

Radio on tehnyt espanjaksi ja wichín kielellä 13-osaisen historiallisen draaman, jossa kerrotaan, miten sotilaat tunkeutuivat alueelle 1800- ja 1900-luvulla.

Sittemmin intiaaneja ovat sysineet tieltään öljy- ja metsäteollisuus, karjanhoito ja kaupunkien kasvu. Viime vuosikymmeninä maita on hamunnut maatalousliiketoiminta.

Lähetysaika lyheni

Argentiinan perustuslaki on vuodesta 1994 tunnustanut alkuperäisasukkaiden oikeuden esi-isiensä  yhteismaihin, mutta se on yhä paljolti toteuttamatta.

Maakysymys on keskeinen aihe La Voz Indígenan ohjelmistossa. Ohjelmaa lähetettiin aiemmin 12 tuntia päivässä, mutta talouskriisi on supistanut päivittäisen lähetysajan 7,5 tuntiin.

Ohjelmat ovat enimmäkseen suoria lähetyksiä, ja aamuisin keskitytään ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi käsitellään alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia.

Unohdettu alkuperä

Guaraní-intiaani María Miranda kokee radion tehtävän tärkeäksi. ”Syrjintä on aiheuttanut sen, että moni kieltää nykyisin alkuperänsä. Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.”

Radiota johtaa nyt kolmea eri kansaa edustavan naisen troikka: Lidia Maraz on toba, Nancy López wichí ja Felisa Mendoza guaraní.

”Radio toimii kulttuurista alistamista vastaan kaupungissa, jossa alkuperäisasukkaat eivät ole koskaan saaneet ääntään kuuluviin”, Kantor sanoo.

alkuperäiskansatgendersukupuolten tasa-arvomediakulttuuritiedotusvälineet Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen