Äärimmäiset sääilmiöt ja ilmastokriisi heikentävät merkittävästi Afrikan maiden väestön terveyttä ja turvallisuutta, ruoka- ja vesiturvaa sekä hidastavat sosiaalis-taloudellista kehitystä, varoittaa Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tuore raportti. 

Afrikan ilmaston tila 2021 -raportti summaa tieteellisen tutkimustiedon siitä, mitä Afrikan ilmastolle on viime vuosina tapahtunut ja miten se vaikuttaa ihmisiin. 

Tulokset ovat synkkää luettavaa. Maanosan arvioidaan tuottavan 2–3 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta ilmastonmuutoksen seuraukset osuvat sen kohdalle moninkertaisesti. Maanosan keskilämpötila nousi vuosina 1991– 2021 noin 0,3 astetta vuosikymmentä kohti. 

”Afrikan ilmasto on lämmennyt enemmän kuin maailma keskimäärin verrattuna esiteolliseen aikaan. Myös merenpinnan nousu Afrikan rannikolla on nopeampaa kuin globaalisti keskimäärin”, kertoo WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas tiedotteessa. 

Afrikka kärsii vesipulasta ja kuivuudesta mutta myös tulvista. Sateista on tullut aiempaa epäsäännöllisempiä, jäätiköt hupenevat ja tärkeät järvet kutistuvat. 

Pahan vesipulan arvioidaan vaikuttavan noin 250 miljoonan ihmisen elämään, ja vuoteen 2030 mennessä vesipula voi ajaa pakosalle jopa 700 miljoona ihmistä. Noin 80 prosentissa Afrikan maista ei todennäköisesti ole kestävästi hallittuja vesivaroja enää vuonna 2030, raportissa kerrotaan. Pelkona on kokonaisten maiden ja alueiden muuttuminen epävakaammiksi.

Monilla Afrikan mailla on päästövähennyssuunnitelmia, mutta raportin mukaan maanosassa tarvitaan investointeja etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. On myös vahvistettava katastrofivarautumisjärjestelmiä, lisättävä rajat ylittävää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä pyrittävä parempaan yhteiseen vedenhallintaan, raportissa suositellaan.