Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Afrikasta pois pyrkivät kerääntyvät nyt Beniniin – Cotonou toivottaa tulijat tervetulleiksi

Benin on monille afrikkalaisille välietappi matkalla Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan. Cotonoussa ei tarvitse pelätä poliisin ahdistelua, mutta ihmissalakuljettajat ovat jo löytäneet paikalle.
Tyttö istuu kadulla
Beninistä on tullut suosittu kauttakulkumaa Eurooppaan ja muualle Afrikkaan suuntaaville siirtolaisille. Kuvassa äiti ja tyttö pesevät astioita katukeittiössä Cotonoussa. (Kuva: Adam Cohn / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Malilainen Mohamed Keita, 26, haaveili vuosia sitten muutosta Eurooppaan, mutta päätyi libyalaisen vankilan kautta takaisin kotimaahansa. Sieltä hän siirtyi länsiafrikkalaiseen Beniniin, jonne kerääntyy väkeä eri puolilta Afrikkaa.

Keitan mukaan Maliin ei voinut jäädä köyhyyden, terrorismin ja väkivallan vuoksi. Hän matkusti Beniniin, jonka suurimmasta kaupungista Cotonousta löytyi työtä rakennukselta. Keita jakaa huoneen kuuden muun afrikkalaisen kanssa, ja kaikki haaveilevat muutosta Eurooppaan.

Cotonou on vilkas markkinakeskus, josta naapurimaista tulevat kauppiaat hakevat afrikkalaisnaisten pukukankaita ja muuta edullista tavaraa myyntiin. Benin poisti talvella lyhyiden vierailujen viisumipakon 31 Afrikan maalta edistääkseen kauppaa ja yhteistyötä.

Matkalaisten välietappi

Cotonoun keskustassa sijaitseva Dantopka on Länsi-Afrikan suurin markkinatori.

”Cotonou on hyvä paikka tehdä bisnestä, sillä täältä hankitut tavarat pystyy myymään jopa sadan prosentin voitolla”, paluulentoa Brazzavilleen odottava kongolainen kauppias Marthe Mavoungou sanoo.

Benin on ollut tuttu välietappi länsiafrikkalaisille, jotka pyrkivät kahteen Kongoon ja Angolaan rikastumisen toivossa. Vastaavasti etelästä Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan aikovat ovat kulkeneet usein Beninin kautta. Cotonoussa ei ole tarvinnut pelätä muukalaisvihaa tai poliisin ahdistelua.

Köyhän Beninin liike-elämää vilkastuttaa sijainti suuren Nigerian kupeessa. Lagosista rahdataan varsinkin naisten vaatteita ja asusteita Cotonouhun, missä ne myydään halvalla eteenpäin.

Ihmissalakuljettajien reitillä

Eräiden arvioiden mukaan Cotonousta on tulossa uusi ”Saharan portti”, koska viranomaiset ovat ryhtyneet kitkemään ihmissalakuljetusta Pohjois-Nigerin Agadezista. Euroopan unionin tukemassa kampanjassa on takavarikoitu runsaasti aseita ja pidätetty asekauppiaita.

Kongolainen Didier ja Keski-Afrikan tasavallassa syntynyt Felix saapuivat hiljan Cotonouhun Agadezista. Didierin mukaan myös ihmissalakuljettajat ovat siirtyneet Beniniin.

”Eräs mies ja nainen tulivat tapaamaan meitä sunnuntaina ja kysyivät, haluammeko matkustaa Marokon kautta Espanjaan”, Didier kertoo.

Reitti kulkisi Senegalin ja Mauritanian kautta, ja matka Marokkoon maksaisi 600 euroa hengeltä. Marokossa miehet joutuisivat pulittamaan 1 300 euroa lisää pääsystä Eurooppaan.

”En ole vielä valmis, mutta lähtöpäätökseni on varma. Eurooppa on jokaisen nuoren afrikkalaisen unelma”, Didier vakuuttaa.

Myös Keita elättää yhä haavetta elämästä ja työnteosta Euroopassa, vaikka muistot libyalaisesta vankilasta karmivat. Keita haluaa lähteä laillisesti, mutta toistaiseksi hän on tyytyväinen voidessaan ansaita elantonsa Beninissä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kaupungitsiirtolaisuustyökauppa Benin

Lue myös

Senegalilainen räppäri Matar Khoudia Ndiaye studiossa mikrofonien takana

Yhteisöradio varoittaa siirtolaisuuden vaaroista Senegalissa – ”Menestyminen on yhä mahdollista, vaikka pysyy kotona”

Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.
Alakouluikäisiä syyrialaislapsia luokassa

UNHCR: Neljä miljoonaa pakolaislasta ei käy koulua

Miljoonat pakolaislapset eivät pääse kouluun. Määrä on noussut puolella miljoonalla vain yhden vuoden aikana, selviää YK:n pakolaisjärjestön raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.