Uutiset Tasa-arvo

Afganistanista Suomeen paennut Aziza Hossaini toimii asioimistulkkina ja haaveilee tyttöjen orpokodin perustamisesta

Naisten hyvinvoinnin puolestapuhuja Aziza Hossaini työskentelee tulkkina, joka auttaa muun muassa mielenterveyspotilaita sekä väkivaltaa kokeneita ja joutuu kuulemaan rankat asiat kahteen kertaan. Molemmat vanhempansa Afganistanissa menettänyt Hossaini asuu nykyisin Suomessa, mutta hän tukee edelleen myös synnyinmaahansa jääneitä sukulaisiaan.
Nainen puolilähikuvassa kirjoituspöydän ääressä.
Asioimistulkki Aziza Hossaini tekee muun muassa vaativia mielenterveystulkkauksia. Tulkin ammatti on Hossainille luonteva, sillä hän tulkkasi perheenjäsenille jo lapsena. (Kuva: Carita Palmqvist)

21.5.2005. Tuon päivämäärän Aziza Hossaini muistaa ikuisesti, sillä silloin hän pääsi pitkän prosessin jälkeen kiintiöpakolaisena Suomeen. Matka tuohon hetkeen oli kuitenkin raskas ja varsin traumaattinen.

Hossaini on syntynyt Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa, josta hän joutui sisaruksineen pakenemaan sotaa. Talebanit olivat valloittaneet Kabulin, ja Hossainin vanhemmat menettivät henkensä vuonna 1996.

“Tämä on lapsuuteni traumaattisin muisto, josta en pääse koskaan eroon. Olen kuitenkin opetellut elämään sen kanssa”, Hossaini, 27, sanoo.

Pakomatka sisarusten kanssa pois sodan jaloista suuntautui Pakistaniin, jossa olot olivat huonot ja afganistanilaisia pakolaisia oli paljon: orpolapsille ei ollut terveydenhuoltopalveluita, turvaverkkoa eikä juuri muitakaan mahdollisuuksia.

Matka jatkui Pakistanista Iraniin. Siellä Hossaini pääsi pikkusiskonsa kanssa pakolaisorvoille tarkoitettuun kouluun. Opettajat tosin olivat väkivaltaisia, ja opiskelijoita pahoinpideltiin jatkuvasti.

Punaisen Puolikuun työntekijät rokottivat pakolaisia. He myös kertoivat Hossainille YK:sta, joka voisi auttaa heitä. Nämä länsimaalaiset työntekijät olivat todella huolissaan ja neuvoivat Hossainia hakemaan apua kirjallisesti YK:n toimiston kautta. Se sinetöi Hossainin ja tämän sisarusten pääsyn Suomeen.

Osaavalla tulkkauksella pelastetaan ihmishenkiä

Hossaini päätyi sisaruksineen Savonlinnaan, jossa oli vain vähän kiintiöpakolaisia. Kaikki asiat viranomaisten kanssa hoidettiin tulkin kautta, koska he eivät osanneet suomea.

“Pula tulkeista oli ainainen ongelma. Kun pääsin Suomeen, olin 12-vuotias. Opin suomea ja aloin toimia tulkkina muille, erityisesti perheenjäsenilleni. Isosiskoni kärsi muun muassa pahasta reumasta eikä voinut opiskella suomea samalla tavalla kuin minä. Yläasteikäisenä isosiskoni saattoi soittaa minulle keskellä koulupäivää ja kysyä tulkkausapua. Oli henkisesti ja psyykkisesti rasittavaa kuulla surullisia asioita siskoni elämästä”, Hossaini kertoo.

Tuolloin Hossaini päätti, että hänestä tulee asioimistulkki. Nykyisin hänen työpäivänsä kuluvat enimmäkseen oikeus- ja mielenterveystulkkausten parissa. Hossaini on erikoistumassa oikeustulkiksi.

“Mielenterveystulkkaukset ovat henkisesti hyvin vaativia. Ihmiset avautuvat terapiassa raskaista ja aroista asioista, jotka minä käyn tulkkina läpi kaksi kertaa: kun kuuntelen tulkattavan tarinaa ja kun käännän sen psykologille tai muulle ammattilaiselle. Ja toisin päin”, Hossaini kertoo.

Näissä tilanteissa tulkin täytyy olla erityisen osaava, puolueeton ja neutraali. Mielenterveystulkkauksissa tulkkauksen täytyy olla tarkkaa, koska kyseessä ovat erityisen henkilökohtaiset asiat ja terveys.

“Olen työskennellyt yhden tulkattavan kanssa kahdesti kuukaudessa nyt neljän vuoden ajan. Aluksi hän oli hyvin sairas, syvästi masentunut ja yrittänyt itsemurhaa. Hänen oli vaikeaa tuoda asioita esiin, joten terapiakeskusteluissamme oli pitkiä taukoja ja hiljaisia hetkiä. Tämä lisäsi tulkkaushaasteita. Tulkkauksissa teen kuitenkin aina parhaani. Niin tein tässäkin. Tänä päivänä hän voi todella hyvin, ja hän kertoikin, että olen pelastanut hänen henkensä tulkkaustaidoillani”, Hossaini kertoo.

Avioero ei ole itsestäänselvyys

Tulkin työssään Hossaini on tekemisissä myös parisuhteisiin liittyvien ongelmien kanssa esimerkiksi lakimiestapaamisissa, poliisikuulusteluissa, oikeudessa ja terapeutin tapaamisissa.

Sellaisissa maahanmuuttajaperheissä, joissa uskonto ja patriarkaalinen kulttuuri ovat ykkösasioita, ei välttämättä välitetä Suomen lainsäädännöstä tai esimerkiksi suomalaisesta avioerosta.

“Tietyissä uskonnoissa ja kulttuureissa avioero on miehen antama oikeus. Jos nainen haluaa avioeron, syyksi eivät kelpaa esimerkiksi väkivaltaisuus, pakottaminen seksiin, lasten pahoinpitely tai naisen vapauden rajoittaminen. Suomessa nämä ovat kuitenkin vakavia rikoksia”, Hossaini kertoo.

Vaikka Suomen lain mukaan nainen olisi saanut avioeron, oman yhteisönsä silmissä hän voi edelleen olla naimisissa, mikäli moskeijan imaami ei ole avioeroa myöntänyt.

“Tällainen nainen ei kelpaa kenellekään. Jos hän löytäisikin uuden miehen, pahimmassa tapauksessa hänen entinen aviomiehensä voi surmata hänet sillä oikeutuksella, että edellisen miehen kunniaa on tahrattu ”, Hossaini kertoo.

Tällaiset ihmiset eivät välitä Suomessa saamastaan vankeusrangaistuksesta, koska pitävät ensikertalaisena saamaansa vankeusrangaistusta lyhyenä.

Hossainin mielestä viranomaisten tulisi valvoa moskeijoita ja imaamiksi tulisi päästä vain sellaisten henkilöiden, jotka ovat todistetusti kotoutuneet hyvin ja jakavat suomalaisen yhteiskunnan arvot.

“Imaamit voisivat opiskella Suomessa teologiaa. Näin suhtautuminen avioeroon voisi muuttua ja karmeat väkivallanteot loppua”, Hossaini sanoo.

Aziza-täti hoitaa

Hossaini auttaa muitakin kuin Suomessa asuvia ihmisiä. Hänellä on Afganistanissa neljä sukulaistyttöä, joille hän lähettää säännöllisesti rahaa muun muassa opiskeluun.

“Kävin Afganistanissa vuonna 2007 ja tapasin nämä tytöt. Tajusin, että voisin olla heidän paikallaan. Silloin päätin, että pidän heistä huolta”, Hossaini kertoo.

Pari vuotta myöhemmin Hossaini julkaisi novellin Punaiset pilvet ja sininen taivas, joka kertoo Afganistanin sodasta ja pakolaisvuosista lapsen näkökulmasta. Novellin ansiosta Hossaini pääsi puhumaan ympäri Suomea ja hänelle maksettiin keikoista pieniä palkkioita.

“En kuluttanut rahoista yhtään itseeni, vaan lähetin kaikki rahat tytöille. Soittelin heille joka kuukausi ja kerroin, että täällä Suomessa on Aziza-täti, joka hoitaa. Tänä päivänä pystyn auttamaan huomattavasti enemmän ja autan myös heidän perheitään”, Hossaini kertoo.

Tytöistä on myös apua Hossainille.

“He ovat minun nyky-Afganistanin arkielämän asiantuntijoitani. Olen pystynyt vaikuttamaan heidän elämäänsä ja auttamaan konkreettisesti, mutta he ovat auttaneet ja opettaneet minua paljon”, Hossaini kertoo.

Hossainin suurin unelma on perustaa tyttöjen Afganistaniin orpokoti, jonka yhteydessä olisi myös koulu. Tällä hetkellä Afganistanin orpokoteja ei pidetä tytöille turvallisina paikkoina.

“Auttamani neljä tyttöä voisivat olla kyseisessä orpokodissa töissä. Olenkin heille tästä jo puhunut, ja tytöt ovat kovin innoissaan”, Hossaini sanoo.

Artikkeli on kirjoitettu osana Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön viestintä- ja globaalikasvatushanketta Naiset vailla vaihtoehtoja.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvopakolaisetterveys AfganistanSuomi

Kommentit

Lue myös

Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, muistuttavat Salaado ja Faisa Qasim.
Seinämaalaus, jossa nuoren naisen kuva.

Kirgisian julma morsiamenryöstöperinne on yhä voimissaan – Viimeisimmästä tapauksesta noussut kohu kuitenkin osoittaa, että jokin on muuttumassa

Kirgisiassa jopa tuhannet naiset siepataan vuosittain avioliittoon vastoin tahtoaan. Viimeisimmässä tapauksessa sieppaus päättyi nuoren naisen kuolemaan. Merkki edistyksestä kuitenkin on, että tapauksista nousee julkinen polemiikki, kirjoittaa Teija Laakso.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä