82 maata sitoutui ehkäisemään siviilien pommittamista sodissa – Suuret konfliktivaltiot jättäytyivät ulkopuolelle | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

82 maata sitoutui ehkäisemään siviilien pommittamista sodissa – Suuret konfliktivaltiot jättäytyivät ulkopuolelle

Siviilialueille tehdyt iskut aiheuttavat suurimman osan konfliktien siviiliuhreista. Uuden poliittisen julistuksen toivotaan muuttavan sotimisen normeja, mutta haasteita aiheuttaa se, että monet sotivat maat, kuten Venäjä, eivät ole mukana.

Mies taluttaa pyörää raunioituneen talon ulkopuolella.

Siviilialueiden pommittaminen on kansainvälisen oikeuden vastaista, mutta konfliktien osapuolet syyllistyvät siihen silti säännöllisesti. Kuva Venäjän pommittamasta Ukrainan Novoselivkan kylästä läheltä Tšernihiviä keväältä 2022. Kuva: Oleksandr Ratushniak / UNDP Ukraine / CC BY-ND 2.0.

Dublinissa on hyväksytty korkean tason poliittinen julistus, jonka tavoitteena on estää räjähtävien aseiden, kuten tykistötulen ja pommien, käyttö siviilien asuttamilla alueilla konfliktitilanteissa. Moni sotaa käyvä maa ei kuitenkaan ole mukana julistuksessa.

Julistuksen allekirjoitti 82 maata. Monet niistä, kuten Kambodža, Keski-Afrikan tasavalta ja Palestiina, ovat kärsineet siviileihin kohdistuneista iskuista itse, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch, joka oli mukana lobbaamassa julistuksen puolesta.

Julistukseen sitoutui myös 24 Nato-maata sekä monia aseiden valmistaja- ja viejämaita, kuten Ranska, Etelä-Korea, Turkki ja Yhdysvallat. Myös Suomi ja muut Pohjoismaat ovat mukana.

Sen sijaan monet tällä hetkellä sotaa käyvät maat, kuten Venäjä, Kiina, Syyria, Israel ja Saudi-Arabia, eivät allekirjoittaneet sitä. Mukaan ei lähtenyt myöskään Ukraina.

Hyväksymistä edelsivät kolmen vuoden diplomaattiset neuvottelut, joihin osallistuivat muun muassa YK, kansainvälinen Punainen Risti sekä kansalaisjärjestöt.

Siviilialueille kohdistetut räjähdeiskut ovat suurin siviiliuhrien aiheuttaja konflikteissa, ja ne ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia jo nyt.

Julistus on ensimmäinen muodollisempi tapa puuttua ongelmaan. Se velvoittaa maat paitsi kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta, myös ennaltaehkäisemään siviileille aiheutuvia vahinkoja sekä seuraamaan julistuksen toteutusta.

Kyseessä on vasta ensimmäinen askel sotimisen normien muuttamisessa, muistuttavat julistuksen puolesta lobanneet toimijat. Esimerkiksi Punainen Risti uskoo sen kuitenkin johtavan konkreettisiin muutoksiin.

”Julistus luo kansainvälisen käytösstandardin. Mitä useampi valtio sen hyväksyy, sitä vahvempi se on. Älkäämme unohtako, että nykypäivänä kukaan ei taistele yksin. -- Kun yhä useammat valtiot sopivat rajoittavansa räjähteiden käyttöä asuinalueilla tai pidättäytyvänsä niiden käytöstä, samat standardit koskevat lopulta myös kumppaneita”, sanoi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja Mirjana Spoljaric lausunnossaan.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia