Uutiset

52 maata on nyt velkakriisissä – Koronavirus uhkaa pahentaa etenkin kehitysmaiden velkatilannetta

Esimerkiksi Ghanassa velkaa on kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Monet maat leikkasivat peruspalveluistaan jo ennen koronakriisiä selvitäkseen veloistaan.
Katunäkymä, nainen suuri tavara kasa päänsä päällä.
Ghana on yksi velkakriisissä olevista maista. Kuva pääkaupunki Accrasta. (Kuva: Fracisco Anzola / CC BY 2.0)

Kehitysmaiden hallitukset käyttävät yhä enemmän rahaa maksaakseen takaisin ottamiaan velkoja. Tilanteeseen on puututtava nopeasti, sillä velanmaksu leikkasi sosiaali- ja terveyspalveluita jo ennen koronakriisiä, varoittaa brittiläinen kampanjajärjestö Jubilee Debt Campaign.

Se on julkaissut uuden tilastopalvelun, joka kertoo muun muassa, miten suuren osan velka muodostaa valtioiden bruttokansantuotteesta ja miten iso osa valtioiden budjeteista menee velanmaksuun.

Järjestön mukaan kehitysmaiden velanmaksu on nyt korkeimmillaan lähes 20 vuoteen. Tänä vuonna velanmaksuun arvioidaan menevän keskimäärin noin 14,3 prosenttia hallitusten tuloista, kun määrä vuonna 2010 oli 6,7 prosenttia.

Suoranaisessa velkakriisissä olevien maiden määrä on noussut 31:stä 52:een vuoteen 2018 verrattuna. Niiden kyky suojella kansalaistensa taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia on heikentynyt, Jubilee Debt Campaign toteaa. Mukana listalla on myös teollisuusmaita, kuten Kreikka ja Pohjois-Makedonia.

Yksi kriisimaista on Ghana, jossa valtionvelka on 64 prosenttia bruttokansantuotteesta ja velanmaksuun menee arvion mukaan tänä vuonna yli puolet hallituksen tuloista. Pakistanissa velan osuus on peräti 77 prosenttia ja sen maksamiseen menee yli kolmannes budjetista.

Monien valtioiden velanmaksu kiihtyi jo ennen koronavirusta, ja ne myös leikkasivat sosiaalipalveluitaan velkojen takia. Koronavirus on kuitenkin johtanut lamaan, talouskasvun hidastumiseen ja korkojen nousuun, mikä tekee velkataakasta vieläkin raskaamman, Jubilee Debt Campaign varoittaa. Lisäksi koronan vaikutukset eivät edes vielä näy täysin tilastoissa.

”Velkataakka vei jo tarpeellista rahaa terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta ennen kuin koronakriisi iski, ja tilanne pahenee nopeasti. --- Tarvitaan välittömiä toimia maksujen perumiseksi, velan laskemiseksi kestävälle tasolle ja vastuuttoman lainaamisen hillitsemiseksi, jotta velkakriisit eivät palaisi joka vuosikymmen kummittelemaan”, sanoo järjestön johtaja Sarah-Jayne Clifton tiedotteessa.

Kehitysmaiden velkaantuminen oli kansainvälisen politiikan agendalla vuosituhannen vaihteessa, jolloin kehitettiin myös uusia velkahelpotus- ja anteeksiantomekanismeja. Jubilee Debt Campaign on kuitenkin varoitellut uudesta velkakriisistä jo muutaman vuoden ajan. Taustalla on ollut muun muassa kasvava lainanotto matalien korkojen takia. Myös Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat varoitelleet velkakriisistä.

politiikkatalousluotto/investointivelka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää