Uutiset

Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”

Köyhyyden voittaminen vaatisi julkisten menojen lisäystä, mutta moni kehitysmaa leikkaa julkisen sektorin menoja rahoittaakseen velanhoitoaan, kertoo Jubilee Debt Campaign. Kongon tasavalta on leikannut julkisen sektorin menoja yli 50 prosenttia.
Kyltti, jossa lukee "Loans on anything of value"
Kehitysmaiden velkakriisi on pahentunut 2010-luvulla. (Kuva: Paul Sableman / CC BY 2.0)

Kehitysmaiden velkojen takaisinmaksu on vaikuttanut julkisen sektorin menojen supistumiseen monissa maissa, varoittaa brittiläinen kampanjajärjestö Jubilee Debt Campaign, joka toimii kehitysmaiden velkaantumista vastaan.

Kampanjan keräsi tilastoja Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Tietojen mukaan 15 maasta, jotka käyttivät vuosina 2015–2018 yli 18 prosenttia tuloistaan velanhoitoon, 14 leikkasi julkisia menojaan henkeä kohti.

Sen sijaan 30 maassa, joissa velanhoito oli vähäisintä, julkiset menot kasvoivat 14 prosenttia vuosina 2015–2018.

”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin. Paisuva velanmaksu ja julkisten menojen leikkaukset ovat katastrofin resepti. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi vaatii julkisen kulutuksen kasvua, mutta monissa maissa käy päin vastoin. IMF:n ja Maailmanpankin pitää lakata tukemasta vastuuttomia lainaajia ja tehdä osansa velkojen uudelleenjärjestelemiseksi kriisimaissa”, vaatii kampanjan johtaja Sarah-Jayne Clifton tiedotteessa.

Pahin tilanne on Kongon tasavallassa, joka on leikannut julkisia menojaan yli 50 prosenttia vuosina 2015–2018. Tšadissa leikkaukset olivat 35 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Kumpikin maa on veloissa lainattuaan öljykauppiailta. Öljyn hinnan lasku on pahentanut vaikeuksia.

Mosambik puolestaan on leikkasi julkisen sektorin menoja 21 prosenttia vuosina 2015–2018. Taustalla ovat maan salaiset lainat, joita se otti lontoolaisilta pankeilta.

Jubilee Debt Campaign keräsi tietoja yhteensä 63 köyhimmästä maasta, joista tietoja on saatavilla. Ennusteiden mukaan maat maksavat velkojaan yhä enemmän takaisin seuraavien kolmen vuoden aikana, jos talous kasvaa eikä taloudellisia järkytyksiä koeta.

Vuoteen 2022 mennessä velanhoidon osuus maiden julkisista menoista on jo lähes 13 prosenttia, noin 133 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Jos talousongelmia, kuten hyödykkeiden hintojen laskua, korkojen kasvua tai katastrofeja, ilmenee, velkojen takaisinmaksu voi nousta nopeasti korkeimmilleen 20 vuoteen, jopa 216 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna.

Kehitysmaiden velkaantuminen oli kansainvälisen politiikan agendalla vuosituhannen vaihteessa, jolloin kehitettiin myös uusia velkahelpotus- ja anteeksiantomekanismeja. Jubilee Debt Campaign on kuitenkin varoitellut uudesta velkakriisistä jo muutaman vuoden ajan. Taustalla on muun muassa kasvava lainanotto matalien korkojen takia.

Myös Maailmanpankki kertoi joulun alla, että kehitysmaiden velka on kasvanut 2010-luvulla nopeammin ja laajemmin kuin lähes 50 vuoteen. Erona aiempaa on nyt se, että sekä yksityinen että julkinen velka ovat kasvaneet, mukana on uusia luotonantajia eikä kriisi ole rajoittunut vain yhdelle tai kahdelle alueelle. Toistaiseksi laajamittaista kriisiä ehkäisee kuitenkin matala korkotaso.

politiikkatalousluotto/investointivelka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tuoreimmat

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat