Uutiset

Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”

Köyhyyden voittaminen vaatisi julkisten menojen lisäystä, mutta moni kehitysmaa leikkaa julkisen sektorin menoja rahoittaakseen velanhoitoaan, kertoo Jubilee Debt Campaign. Kongon tasavalta on leikannut julkisen sektorin menoja yli 50 prosenttia.
Kyltti, jossa lukee "Loans on anything of value"
Kehitysmaiden velkakriisi on pahentunut 2010-luvulla. (Kuva: Paul Sableman / CC BY 2.0)

Kehitysmaiden velkojen takaisinmaksu on vaikuttanut julkisen sektorin menojen supistumiseen monissa maissa, varoittaa brittiläinen kampanjajärjestö Jubilee Debt Campaign, joka toimii kehitysmaiden velkaantumista vastaan.

Kampanjan keräsi tilastoja Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Tietojen mukaan 15 maasta, jotka käyttivät vuosina 2015–2018 yli 18 prosenttia tuloistaan velanhoitoon, 14 leikkasi julkisia menojaan henkeä kohti.

Sen sijaan 30 maassa, joissa velanhoito oli vähäisintä, julkiset menot kasvoivat 14 prosenttia vuosina 2015–2018.

”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin. Paisuva velanmaksu ja julkisten menojen leikkaukset ovat katastrofin resepti. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi vaatii julkisen kulutuksen kasvua, mutta monissa maissa käy päin vastoin. IMF:n ja Maailmanpankin pitää lakata tukemasta vastuuttomia lainaajia ja tehdä osansa velkojen uudelleenjärjestelemiseksi kriisimaissa”, vaatii kampanjan johtaja Sarah-Jayne Clifton tiedotteessa.

Pahin tilanne on Kongon tasavallassa, joka on leikannut julkisia menojaan yli 50 prosenttia vuosina 2015–2018. Tšadissa leikkaukset olivat 35 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Kumpikin maa on veloissa lainattuaan öljykauppiailta. Öljyn hinnan lasku on pahentanut vaikeuksia.

Mosambik puolestaan on leikkasi julkisen sektorin menoja 21 prosenttia vuosina 2015–2018. Taustalla ovat maan salaiset lainat, joita se otti lontoolaisilta pankeilta.

Jubilee Debt Campaign keräsi tietoja yhteensä 63 köyhimmästä maasta, joista tietoja on saatavilla. Ennusteiden mukaan maat maksavat velkojaan yhä enemmän takaisin seuraavien kolmen vuoden aikana, jos talous kasvaa eikä taloudellisia järkytyksiä koeta.

Vuoteen 2022 mennessä velanhoidon osuus maiden julkisista menoista on jo lähes 13 prosenttia, noin 133 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Jos talousongelmia, kuten hyödykkeiden hintojen laskua, korkojen kasvua tai katastrofeja, ilmenee, velkojen takaisinmaksu voi nousta nopeasti korkeimmilleen 20 vuoteen, jopa 216 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna.

Kehitysmaiden velkaantuminen oli kansainvälisen politiikan agendalla vuosituhannen vaihteessa, jolloin kehitettiin myös uusia velkahelpotus- ja anteeksiantomekanismeja. Jubilee Debt Campaign on kuitenkin varoitellut uudesta velkakriisistä jo muutaman vuoden ajan. Taustalla on muun muassa kasvava lainanotto matalien korkojen takia.

Myös Maailmanpankki kertoi joulun alla, että kehitysmaiden velka on kasvanut 2010-luvulla nopeammin ja laajemmin kuin lähes 50 vuoteen. Erona aiempaa on nyt se, että sekä yksityinen että julkinen velka ovat kasvaneet, mukana on uusia luotonantajia eikä kriisi ole rajoittunut vain yhdelle tai kahdelle alueelle. Toistaiseksi laajamittaista kriisiä ehkäisee kuitenkin matala korkotaso.

politiikkatalousluotto/investointivelka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.

Tuoreimmat

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin