Uutiset

Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”

Köyhyyden voittaminen vaatisi julkisten menojen lisäystä, mutta moni kehitysmaa leikkaa julkisen sektorin menoja rahoittaakseen velanhoitoaan, kertoo Jubilee Debt Campaign. Kongon tasavalta on leikannut julkisen sektorin menoja yli 50 prosenttia.
Kyltti, jossa lukee "Loans on anything of value"
Kehitysmaiden velkakriisi on pahentunut 2010-luvulla. (Kuva: Paul Sableman / CC BY 2.0)

Kehitysmaiden velkojen takaisinmaksu on vaikuttanut julkisen sektorin menojen supistumiseen monissa maissa, varoittaa brittiläinen kampanjajärjestö Jubilee Debt Campaign, joka toimii kehitysmaiden velkaantumista vastaan.

Kampanjan keräsi tilastoja Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Tietojen mukaan 15 maasta, jotka käyttivät vuosina 2015–2018 yli 18 prosenttia tuloistaan velanhoitoon, 14 leikkasi julkisia menojaan henkeä kohti.

Sen sijaan 30 maassa, joissa velanhoito oli vähäisintä, julkiset menot kasvoivat 14 prosenttia vuosina 2015–2018.

”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin. Paisuva velanmaksu ja julkisten menojen leikkaukset ovat katastrofin resepti. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi vaatii julkisen kulutuksen kasvua, mutta monissa maissa käy päin vastoin. IMF:n ja Maailmanpankin pitää lakata tukemasta vastuuttomia lainaajia ja tehdä osansa velkojen uudelleenjärjestelemiseksi kriisimaissa”, vaatii kampanjan johtaja Sarah-Jayne Clifton tiedotteessa.

Pahin tilanne on Kongon tasavallassa, joka on leikannut julkisia menojaan yli 50 prosenttia vuosina 2015–2018. Tšadissa leikkaukset olivat 35 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Kumpikin maa on veloissa lainattuaan öljykauppiailta. Öljyn hinnan lasku on pahentanut vaikeuksia.

Mosambik puolestaan on leikkasi julkisen sektorin menoja 21 prosenttia vuosina 2015–2018. Taustalla ovat maan salaiset lainat, joita se otti lontoolaisilta pankeilta.

Jubilee Debt Campaign keräsi tietoja yhteensä 63 köyhimmästä maasta, joista tietoja on saatavilla. Ennusteiden mukaan maat maksavat velkojaan yhä enemmän takaisin seuraavien kolmen vuoden aikana, jos talous kasvaa eikä taloudellisia järkytyksiä koeta.

Vuoteen 2022 mennessä velanhoidon osuus maiden julkisista menoista on jo lähes 13 prosenttia, noin 133 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Jos talousongelmia, kuten hyödykkeiden hintojen laskua, korkojen kasvua tai katastrofeja, ilmenee, velkojen takaisinmaksu voi nousta nopeasti korkeimmilleen 20 vuoteen, jopa 216 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna.

Kehitysmaiden velkaantuminen oli kansainvälisen politiikan agendalla vuosituhannen vaihteessa, jolloin kehitettiin myös uusia velkahelpotus- ja anteeksiantomekanismeja. Jubilee Debt Campaign on kuitenkin varoitellut uudesta velkakriisistä jo muutaman vuoden ajan. Taustalla on muun muassa kasvava lainanotto matalien korkojen takia.

Myös Maailmanpankki kertoi joulun alla, että kehitysmaiden velka on kasvanut 2010-luvulla nopeammin ja laajemmin kuin lähes 50 vuoteen. Erona aiempaa on nyt se, että sekä yksityinen että julkinen velka ovat kasvaneet, mukana on uusia luotonantajia eikä kriisi ole rajoittunut vain yhdelle tai kahdelle alueelle. Toistaiseksi laajamittaista kriisiä ehkäisee kuitenkin matala korkotaso.

politiikkatalousluotto/investointivelka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”