Näkökulmat

Suomen Lähetysseura 25.1.2019

Kansalaisjärjestöt ja yritykset ajavat Suomeen lakia, joka velvoittaisi yritykset huomioimaan ihmisoikeudet toiminnassaan. Lähetysseuran asiantuntijan Niko Humaliston mukaan se voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Suomeen Myanmarista tiikikalusteita tuovat yritykset joutuisvat todentamaan puun laillisen alkuperän sekä sen, että vähemmistöjen ihmisoikeuksia ei ole poljettu.

Amnesty International 21.1.2019

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.

SASK ry 16.1.2019

SASKin viestinnän suunnittelija Sini Saaritsa metsästi joulupöytään vastuullisesti tuotettua viiniä. Sitä oli yllättävän vaikea löytää. Yritysvastuulaki muuttaisi tilannetta.

Maailma.net 15.1.2019

Työpaikkojen katoaminen aiheuttaa eriarvoistumista, mikä taas johtaa muutosvastarintaan samaan aikaan, kun maapallon ekologinen kantokyky on koetuksella. Talous- ja ilmastoasiantuntija Timo Kuusiola ehdottaa ratkaisuksi ekologista työtä, viennin ja tuonnin päästömittauksia ja henkilökohtaista hiilibudjettia.

Antimilitaristi 10.1.2019

Armeijan käymistä pidetään Suomessa usein osana aikuistumista ja mieheksi kasvamista. Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä, mutta se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa, kirjoittaa Juuso Koponen. Asevelvollisuus on melko tuore keksintö eikä siihen ole aina suhtauduttu myönteisesti.

Suomen IPS 9.1.2019

Äärioikeiston kannatus Euroopassa nojaa kolmen vuosikymmenen aikana kasvaneeseen vihaan, kirjoittaa IPS-uutistoimiston kunniapuheenjohtaja, italialainen Roberto Savio. Globalisaatio on rikastuttanut rikkaita ja köyhdyttänyt köyhiä, ja nyt häviäjät ovat vieraantuneet perinteisestä politiikasta.

Project Syndicate 14.12.2018

Afrikan maiden hallituksiin on viime aikoina päässyt yhä enemmän naisjohtajia, mikä on avainasia mantereen tulevaisuuden kannalta. ”Sukupuolellisesti edustavien hallitusten luominen vahvistaa viestiä, että edistyksessä on kyse muustakin kuin yksilön kapasiteetin rakentamisesta”, kirjoittavat Fatima Al Ansar ja Shona Bezanson.

Maailma.net 13.12.2018

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.

Project Syndicate 11.12.2018

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.

Rauhan Puolesta 5.12.2018

Tuoko kansalliseen turvallisuuteen sijoittaminen oikeasti turvaa kansalaisille ja kuinka paljon, kysyy emeritusprofessori Jyrki Käkönen. “On hyvä tiedostaa, että kuviteltuun kansalliseen turvallisuuteen investoidut resurssit ovat yleensä poissa kansalaisten turvallisuudesta – sosiaaliturvasta, terveydenhoidosta tai koulutuksesta.”

Fingo 4.12.2018

Sähköautobuumin ansiosta akut ovat yhä kuumempi puheenaihe. Kaikki haluavat päästä osingoille tulevasta akkukakusta, Suomi mukaan lukien. Akkujen tekeminen vaatii kuitenkin huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta, kirjoittaa Eetti ry:n tutkija Anna Härri.

Suomen IPS 30.11.2018

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.

Sadankomitea 29.11.2018

Suomi on viimein ilmoittanut, ettei Saudi-Arabiaan myönnetä enää uusia asevientilupia. Jemenin kammottavaan kriisiin on herätty todella myöhään, ja viimeistään nyt Suomen ja kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa kriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.

Suomen IPS 13.11.2018

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.

Kirkon Ulkomaanapu 6.11.2018

Totuuden jälkeisenä aikana algoritmit valitsevat, mitä näemme, ja valheet leviävät nopeammin kuin totuus. Sillä on vaikutusta jopa rauhanprosessien onnistumiseen. Miten, siitä kertoo Kirkon Ulkomaanavun kehittämispäällikkö Matthias Wevelsiep.

Maailma.net 5.11.2018

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.

Antimilitaristi 2.11.2018

Kaikki maailmanhistorian armeijat eivät ole olleet samanlaisia. Antimilitaristi-lehden päätoimittaja Aku Kervinen kirjoittaa Pakistanin alueella toimineesta Khudai Kidmatgar -liikkeestä, joka järjestäytyi armeijan tavoin mutta oli sitoutunut väkivallattomuuteen. Sen keskeisiä tavoitteita oli Britannian siirtomaavallan vastustaminen Intiassa.

Pax-lehti 29.10.2018

Koko miesikäluokan asevelvollisuutta perustellaan kansalaistaitojen oppimisella, ja viime aikoina on väläytelty pakollista kansalaispalvelusta myös naisille. Todellisuudessa ihmiset oppivat ja tekevät parhaiten, kun he tekevät valintansa itse, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Le Monde diplomatique 25.10.2018

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Maailma.net 22.10.2018

Paperittomalla ei ole oikeutta tehdä töitä, ei oikeastaan oikeutta olla edes olemassa, mutta jotenkin on silti yritettävä tulla toimeen. Helsingin Refugee Film Festivalin elokuvat näyttävät, millaista elämä on ainaisen epävarmuuden edessä.