Näkökulmat

Sosiaalinen media osoitti voimansa arabimaissa

Kutsutaanpa Tunisiasta alkanutta kansannousujen ketjua samettivallankumoukseksi tai Twitter-vallankumoukseksi, sosiaalisen median roolia tapahtumien taustalla ei voi kieltää, pohtii Timo Mielonen.

Jasmiinivallankumoukseksi nimitettyä arabimaiden kapinaa on kutsuttu myös Twitter-vallankumoukseksi. Se on ehkä liioittelua, mutta ilman internetiä ja sosiaalista mediaa levottomuudet tuskin olisivat levinneet niin laajalle kuin tähän mennessä on nähty tai saaneet liikkeelle yhtä mittavia kansanjoukkoja.

 

Tunisiasta alkaneen kapinoinnin syy selittyy arabimaiden poliittisella ja yhteiskunnallisella tilanteella. Yksinvaltainen ja korruptoitunut hallinto, olematon demokratia, sananvapauden puute, köyhyys, työttömyys, nuorten kokema ahdinko ja muut vastaavat tekijät ovat saaneet ihmiset kaduille vaatimaan muutosta ja uudistuksia.

Vaikka kapinoinnin kova ydin on yhteiskunnallinen todellisuus, se yksin ei riitä selittämään viime aikaisia tapahtumia arabimaissa. Voidaan perustellusti sanoa, että ilman internetiä, sosiaalista mediaa ja muita internetaikakauden innovaatioita kapinaa joko ei olisi syntynyt tai se olisi jäänyt vain yritykseksi.

Poliittisesti aktiivit käyttävät Facebookia

Suomeen ja moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna internetin levinneisyys arabimaissa on toki alhaisempi, mutta tuntematon väline ei se missään tapauksessa ole. Samoin matkapuhelimet ovat palestiinalaisalueita, Syyriaa ja Jemeniä lukuun ottamatta yleisiä, Bahrainissa jopa yleisempiä kuin Suomessa.

Myöskin sosiaalisen median käyttö on yleistä, mitä edesauttaa Facebookin arabiankielinen käyttöliittymä. Twitter on ilmoittanut julkistavansa arabiankielisen käyttöliittymän tänä vuonna.

Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Center for International Media Assistancen helmikuun alussa julkaiseman raportin mukaan arabimaissa on kaikkiaan 17 miljoonaa Facebookin käyttäjää, yksin Egyptissä viisi miljoonaa. Keskimäärin siis joka 15. arabimaissa asuva käyttää Facebookia.

Raportin mukaan Facebookia käyttävät muun muassa toimittajat, poliittiset johtajat, opposition johtajat, ihmisoikeusaktivistit ja muut yhteiskunnallisesti aktiiviset henkilöt. Siis pitkälti ne, jotka ovat olleet järjestämässä mielenosoituksia ja esittämässä vaatimuksia siirtymisestä yksinvallasta demokratiaan.

Arabimaat tiesivät sosiaalisen median potentiaalin

Kapinoinnin ja mielenosoitusten alkua tuskin kukaan osasi ennustaa, mutta täydellisenä yllätyksenä ne eivät ainakaan arabimaiden hallituksille tulleet. Hallitukset ovat olleet tietoisia internetin ja sosiaalisen median potentiaalista. Osoituksena tästä on muun muassa se, että Egyptin sisäministeriössä 45 työntekijää tarkkaili Facebookia.

Tunisiassa median ja internetin kontrolli oli vahva. Facebookia lukuun ottamatta pääsy oli estetty lähes kaikille muille sosiaalisen median sivustoille. Eikä Facebookia voinut käyttää vapaasti, vaan käyttäjiä tarkkailtiin ja huijaussivustojen avulla viranomaiset yrittivät varastaa sen käyttäjien tunnuksia ja salasanoja.

Hallituksen aktiivisuus ei rajoittunut ainoastaan tarkkailuun. Tunisia sulki Facebookin 16 päivän ajaksi elokuussa 2008. Sulku purettiin, koska nettiaktivistit uhkasivat hyökkäyksellä Tunisian hallituksen internetyhteyksiä vastaan.

Yritykset Facebookin sulkemiseen ja salasanojen kalasteleminen ovat kuitenkin olleet vielä kohtuullisen lieviä toimia verrattuna pitkiin vankeustuomioihin ja kidutukseen. Joulukuussa 2010 arabimaissa oli noin sata bloggaajaa vangittuna tai heitä oli uhkailtu vangitsemisella.

Kaiken lisäksi vankeusrangaistukset ovat olleet kovia. Viime vuoden joulukuussa Egyptissä vapautettiin Kareem Amerina tunnettu bloggaaja, joka oli istunut vankilassa yli neljä vuotta ja jota oli kidutettu. Hänet oli tuomittu, koska viranomaisten mukaan hänen kirjoituksensa häpäisivät islamia ja halvensivat presidentti Hosni Mubarakia.

Syyriassa 19-vuotias Tal al-Mallouchi tuomittiin vankilaan, koska hän oli blogissaan runon keinoin kertonut sananvapauden kaipuustaan.

Moskeijoissa ja sosiaalisessa mediassa puhuttiin politiikkaa

Kun arvioidaan internetin ja sosiaalisen median osuutta arabimaiden kapinoinnissa, on oleellista ymmärtää, että kyse on huomattavasti pidemmästä ja moniulotteisemmasta prosessista kuin vain mielenosoituskutsujen lähettämisestä Twitterillä. Sosiaalinen media on arabimaissa ollut moskeijoiden ohella toinen foorumi, jossa on voinut käydä poliittista keskustelua, kuten Liisa Liimatainen omassa artikkelissaan kirjoittaa.

Samoin sosiaalisen median kautta on rakentunut niiden henkilöiden verkostoja, jotka ovat johtaneet mielenosoituksia ja hahmotelleet demokraattista hallintoa. Kun aikaisemmin vallankumoukselliset kokoontuivat omissa salaseuroissaan, sosiaalinen media on ollut arabimaiden vallankumousten ”salaseura”.

Näkyvimmin sosiaalisen median voima tuli kuitenkin esiin siinä vaiheessa, kun kansa lähti kaduille ja aukioille. Mielenosoituskutsujen ohella mielenosoittajille lähetettiin ohjeita hallituksen joukkojen kohtaamiseen, sairaalat kutsuivat ihmisiä luovuttamaan verta ja kansalaisia informoitiin Al Jazeeran uusista lähetystaajuuksista. Egyptissä Al Jazeeran lähetykset katkaistiin, mutta uusilla lähetystaajuuksilla asemaa saattoi seurata.

Tavattoman tärkeä oli sosiaalisen median rooli muiden maiden tiedotusvälineiden lähteenä. Al Jazeeran verkkosivuilta on voinut seurata Libyan tapahtumia lähes minuutti minuutilta, kiitos monien bloggaajien sekä Facebookin ja Twitterin käyttäjien aktiivisuuden. Erityisesti Al Jazeeran kautta arabimaissa asuvat ovat myös voineet seurata oman ja naapurimaiden tapahtumia.

Egyptin toivoton yritys sulkea internet

Tätä taustaa vasten ei ole lainkaan yllättävää, että Egypti yritti sulkea internetin, kun mielenosoitukset käynnistyivät. Viisi päivää Egypti oli ”musta aukko” internetissä, mutta mielenosoituksia se ei pysäyttänyt.

Egyptissä internetin sulkeminen onnistui siksi, että maassa toimii vain viisi internetoperaattoria, joiden toimipisteet kaiken lisäksi ovat samassa rakennuksessa. Samoin operaattoreiden palvelimet ovat Egyptissä. Jos edes osa egyptiläisten internetoperaattoreiden palvelimista olisi ollut muissa maissa, sulkeminen olisi merkittävästi vaikeutunut.

Eikä sulku edes ollut täydellinen, saatikka tuloksellinen. Nopeasti muun muassa Tukholmaan avattiin modeeminumeroita, joihin pystyi soittamaan lankaverkon kautta. Internetin sulkeminen aiheutti Egyptille myös taloudellisia tappioita. Niiden määräksi on arvioitu 90 miljoonaa dollaria, noin 65 miljoonaa euroa.

Näkökulma informaatioteknologiatiedotusvälineet Lähi-ItäPohjois-Afrikka

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.