Näkökulmat Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Siirtolainen – uhri, rikollinen vai ihminen?

Ajatus siitä, että ihmisten liikkuvuus uhkaa juuri meidän suomalaisten järjestelmiä, näyttää hyvin kapeakatseiselta, kirjoittaa Pro-tukipisteen tiedottaja.
(Kuva: ggia / Flickr.com / cc 2.0)

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Inhimillisiä uutisia -sivustolla. Lue juttu täältä.

Ihmiskaupan vastainen toiminta näkyi viime viikolla uutisissa. Ylen A-studion näkökulmaksi oli valikoitunut epäily ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän väärinkäytöksistä. Tässä yhteydessä mainittiin yksi kansanryhmä, nigerialaiset.

Nigerialaisiin liittyvässä uutisoinnissa, Suomessa ja maailmalla, painottuvat usein negatiiviset yleistykset. Sama koskee romaneja. Väärinkäytöksiin ja rikoksiin keskittyminen vahvistavat negatiivista leimaa.

"Ajatus siitä, että ihmisten liikkuvuus uhkaa juuri meidän suomalaisten järjestelmiämme, näyttää hyvin kapeakatseiselta."

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisessa työssä syntynyt kokonaiskuva ei vastaa käsitystä tarkoituksellisesti Suomeen pyrkivistä rikollisista. Meille tutumpia ovat tarinat, jotka kertovat ihmisten vaikeuksista saada jalansijaa yhteiskunnan verkostoihin ja viranomaisjärjestelmiin eri valtioissa.

Kohtaamamme haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat usein hakeneet apua, suojelua ja toimeentuloa useista Euroopan maista. Etsiessään keinoja selviytyä arjessaan, he liikkuvat maasta toiseen turvatumman tulevaisuuden motivoimana.

Tästä näkökulmasta käsin ajatus siitä, että ihmisten liikkuvuus uhkaa juuri meidän suomalaisten järjestelmiämme, näyttää hyvin kapeakatseiselta.

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn periaatteisiin kuuluu asiakkaidemme valintojen ymmärtäminen heidän lähtökohdistaan käsin. Tämän kohtaamisen tielle eivät saa tulla julkisuudessa lietsotut ennakkoluulot tai jyrkät vastakkainasettelut.

Median luomat mustavalkoiset mielikuvat myrkyttävät leimattuun ryhmään kuuluvan kokemuksen omasta ihmisarvostaan. Olemme nähneet asiakastyössämme, kuinka avuntarvitsijoiden sisäistämä leima vaikuttaa heidän rohkeuteensa hakea apua, ja kertoa kokemuksistaan.

Yksioikoinen jako uhreihin ja rikollisiin monimutkaistuu sillä yhteiskunnan harmaalla alueella, jossa osa kohtaamistamme ihmisistä toimii. Tämä harmaa alue on usein kaukana keskiluokkaisen, kantaväestöön kuuluvan ihmisen todellisuudesta.

Kohtaamistamme ihmisistä jokainen haluaa pärjätä, pyrkiä parantamaan omaa ja usein myös toisella puolella maapalloa asuvan perheensä tilannetta. Leimattuun ryhmään kuuluvalle suomalainen valtayhteiskunta voi kuitenkin näyttäytyä saavuttamattomana areenana, jonka järjestelmät ja elämä on tarkoitettu "muille".

Vastuu haavoittuvassa asemassa olevien elinolojen parantumisesta on meillä kaikilla.

Julkiselta tiedonvälitykseltä voimme vaatia kunnianhimoisempaa ja monipuolisempaa otetta inhimillistä kärsimystä koskevassa raportoinnissa.

Päättäjiltä voimme vaatia vaikuttamista siihen, että heikossa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet parempaan elämään, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen toteutuvat kansallisuudesta huolimatta.

Itseltämme voimme vaatia omien ennakkoluulojemme ylittämistä ja toisten ihmisten kohtaamista ainutlaatuisina yksilöinä.

Kirjoittaja työskentelee Pro-tukipisteen tiedottajana.

NäkökulmaMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetmedia Pro-tukipiste ry

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.