Rikkinäiset perheet toipuvat sisällissodasta Pohjois-Ugandassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Rikkinäiset perheet toipuvat sisällissodasta Pohjois-Ugandassa

Ihmiset uskovat tulevaisuuteen ja yrittävät kehittää elinkeinojaan, kirjoittaa Inkeri Auramaa.

Maanviljelijät Sunday Okello ja Beatrice Acholan palasivat viisi vuotta sitten evakosta kotikyläänsä. Maataloutta tehostamalla koko perheen hyvinvointi lisääntyy. (Kuva: Inkeri Auramaa)


Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuus-lehden syksyn 2014 numerossa.

Maanviljelijöiden Sunday Okellon (41) ja Beatrice Acholan (40) asuinpaikka Apyetta Etelä-Sudanin rajalla sijaitsi kaksi vuosikymmentä aluetta vainonneen Herran vastarinta -armeijan LRA:n kapinallisten kulkureitillä. LRA tunnetaan kymmenien tuhansien siviilien sieppaamisesta ja orjuuttamisesta.

Myös Okello ja Achola joutuivat jo teini-ikäisinä LRA:n vangeiksi. Heidän onnistui paeta, mutta he joutuivat lähtemään evakkoon. He elivät pitkään täyteen ahdetuilla, sairauksien riivaamilla pakolaisleireillä ruoka-avustusten turvin.

Viisi vuotta sitten Okello ja Achola palasivat kotiinsa Apyettaan. Kylästä on noin viiden tunnin kävelymatka heidän viljelysmailleen ja lapsetkin kävelevät kouluun jopa kolme tuntia suuntaansa. Nykyään Okello ja Achola huolehtivat kahdeksan oman lapsensa lisäksi kahdesta orvoksi jääneestä lapsesta sekä Okellon 70-vuotiaista vanhemmista.

Okellolle perhe tarkoittaa häntä itseään, vaimoa ja lapsia. Perhe tuo haasteita, sillä lasten koulumaksut ovat korkeita ja maanviljelystä saadut tulot alhaisia. Toisaalta Okello kuuluu Acholi-heimoon, jonka kulttuurin mukaan hän olisi koditon eikä häntä arvostettaisi ilman perhettä.

Acholien perinteisessä kulttuurissa yhteisöllisyys muodosti perustan ihmisten elämälle. Kylän lapset kuuluivat kaikille, ja kuka tahansa saattoi kurittaa lapsia.

"Kaikissa perheissä tuli olla lapsia. Ilman heitä perhe ei ollut täydellinen. Sukujen vanhimmat kutsuivat perheet viettämään yhdessä aikaa iltanuotiolla, tutustumaan toisiinsa yli sukupolvien ja ratkaisemaan ristiriidat. Myös lapsia kasvatettiin ja opastettiin yhdessä", kertoo Peter Ogenga Children of the World Foundation -järjestöstä.

Sisällissota mursi perinteitä

Perinteinen Acholi-kulttuuri kärsi vakavasti 20 vuotta kestäneen sisällissodan takia. Monet perheet hajosivat, kun lapset ja naiset joutuivat vangeiksi ja miehet kaapattiin sotilaiksi. Monet myös kuolivat. Pakolaisleireiltä tiloilleen palaavat ihmiset saattoivat aluksi kokea hyljeksintää. Monet miehet alkoivat käyttää liikaa alkoholia.

"Elämä pakolaisleirillä teki ihmisistä riippuvaisia ulkoisesta tuesta."

Pakolaisleireillä asuminen jätti jälkensä myös perheiden sisäiseen dynamiikkaan. Leireillä ei ollut mahdollista elää ja viljellä kuten tavallisissa olosuhteissa, eivätkä miehet enää kyenneet elättämään perheitään. Heidän roolinsa perheessä muuttui, mikä johti usein turhautumiseen. Elämä pakolaisleirillä teki ihmisistä riippuvaisia ulkoisesta tuesta.

"Leirillä asuvat oppivat, että kaikki annetaan jostain muualta, eikä heidän itsensä tarvitse enää yrittää niin paljon", pahoittelee Grace Arach Foundation for Women Affected by Conflicts -järjestöstä.

Uutta yhteisöllisyyttä tulisi rakentaa koulutustyön avulla ja kulttuurin positiivisten arvojen pohjalta.

Solidaarisuus suunnittelee ja toteuttaa kehitysyhteistyötä neljän uuden kumppanijärjestön kanssa Lamwon kunnassa Pohjois-Ugandassa. Monet kumppanijärjestöjen perustajajäsenet ja työntekijät ovat itsekin olleet kapinallisten vankeina, joten he ymmärtävät hyvin perheiden ongelmia.

Kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa toimeentuloa ja naisten asemaa pitkäjänteisesti, mikä lisää koko perheen hyvinvointia. Maataloustuotannon menetelmiä tehostetaan ja tuotteiden markkinahintoja kasvatetaan. Ihmiset pääsevät ratkomaan sodan ja pakkomuuttojen heille aiheuttamia ongelmia erilaisten terapia- ja yhteisötoimintojen avulla. Acholi-yhteisön miehet tarvitsevat nyt positiivista, perhettä tukevaa ja väkivallatonta miehen mallia. Yhteisöllisyyden merkitystä elvytetään tukemalla kylien yhteisiä parannushankkeita. Lisäksi kehityshanke tukee sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin säävaihteluihin.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Ugandan maakoordinaattori.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia