Näkökulmat Israel ja Palestiina

Näkökulma: Gazan kaista on muutakin kuin Hamas

Hamasin ja tavallisten gazalaisten liitto näyttää pakkoavioliitolta, kirjoittaa alueella vieraillut Salla Nazarenko.
(Kuva: Arne Hoel / World Bank / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Ulkopolitiikka-lehden numerossa 1/2015. Tilaa lehti täältä.

Välimeri huuhtelee Gaza Cityn roskaista rantaa. Pienet kalastusalukset keinahtelevat muutaman kymmenen metrin päähän kultaisesta rantaviivasta hankkimaan isännilleen elantoa. Kauemmaksi kalastajat eivät pääse, sillä Israelin veneet partioivat kalastusalusten liikkeitä.

Kesän 2014 sodasta kielivät Gazassa reikäiset rakennukset ja kivimurska. Päivittäinen puuhastelu peittää epätoivon. Aasien vetämät kauppakärryt myyvät purukumia ja juotavaa.

Neljän tarkastuspisteen päässä idässä on Länsiranta moderneine kauppakeskuksineen ja sushiravintoloineen. Nyky-Palestiina on kahteen viipaleeseen jaettu alue. Etenkin Gazaa leimaavat kurjuus ja terrorismi.

"Meille olisi tärkeää, että ihmiset tietäisivät, että elämme niin normaalisti kuin voimme. Että meillä on yliopistoja ja yrityksiä ja että teemme kaiken, minkä saarron sisällä voimme", sanoo Al-Aqsan yliopiston journalismin apulaisprofessori Bahjat Abuzanouna. Hän puhuu täydellistä brittienglantia; väitöskirjansa hän teki Westminsterin yliopistossa Lontoossa.

"Emme me ole mitään aivopestyjä ääliöitä."

Abuzanouna kollegoineen puhuu siitä, mistä professorit kaikkialla: rahoituksesta ja opettajavaihdosta – sekä Gazan tarpeesta olla yhteydessä ulkomaailmaan. Tasavertaisesti, akateemisia ajatuksia vaihtaen, koulutusta kehittäen. Kukaan ei jaksa puhua politiikkaa, vaikka politiikka on imeytynyt kaikkialle Gaza Cityyn kuin virus.

Hamasin vallasta kertoo yliopiston seinien sisällä lähinnä se, että naiset ja miehet on jaettu eri ryhmiin. Naisilla on huivit päässään, mutta kasvot peittäviä huntuja näkee vähän – eikä Hamas ole saanut läpi huivipakkoa. "Mitä te luulette olevanne, talebaneja vai", Gazassa tuhahdettiin, kun Hamas asiaa ehdotti.

Naisopiskelijoiden silmät kimmeltävät lyhyen tapaamisemme aikana. "Me Palestiinan naiset olemme vahvoja", nuoret journalistinalut sanovat. Kaikki haluavat jatkaa yhteydenpitoa Facebookissa. Suurin osa ei ole eläessään käynyt Gazan kaistaleen 363 neliökilometrin ulkopuolella.

Hamasin ja tavallisten gazalaisten liitto näyttää pakkoavioliitolta. Hamas ja islamistit ovat saarron aikana olleet lähes ainoa taho, joka on tarjonnut ihmisille työtä ja toimeentuloa, mutta Gazan kaistan virallinen työttömyysprosentti lähentelee 40:tä. Tämä on saanut gazalaiset osoittamaan mieltään YK:n rakennusten edessä: miksi te olette täällä ja mitään ei tapahdu?

Gazan kaduilla, kahviloissa ja kouluissa puhutaan varsin vapaasti. "Emme me ole mitään aivopestyjä ääliöitä. Haluaisimme vain nähdä, millaista on edes Länsirannalla."

Vaikea olla eri mieltä.

Kirjoittaja on toimittaja ja Lääkärin sosiaalinen vastuu -ry:n toiminnanjohtaja.

NäkökulmaIsrael ja Palestiina ihmisoikeudetkonflikti Palestiina Ulkopolitiikka-lehti

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan

Human Rights Watch on ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, jonka mukaan Israel harjoittaa palestiinalaisia kohtaan vainoa ja apartheidia. Tarkoituksena ei ole verrata maata Etelä-Afrikkaan vaan tutkia apartheidia nimenomaan kansainvälisen oikeuden rikkomuksena, se korostaa.
Betonirakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

Palestiinalaispakolaisten leireillä kärsitään ahtaudesta ja haaveillaan paremmasta – ”Ihmisistä tuntuu, ettei elämä ole omassa hallinnassa”, sanoo leirien arkea tutkinut Tiina Järvi

Palestiinalaispakolaisten leirit Lähi-idässä ovat yli 70 vuoden aikana muuttuneet lähiöiksi, joissa hermoja kiristää niin huono infrastruktuuri kuin työttömyyskin. Tiina Järven väitöstutkimuksessa selvisi, että leirit ylläpitävät palestiinalaisten toiveita palata takaisin synnyinseuduilleen mutta monelle myös riittäisi ihmisoikeuksien toteutuminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.