Maailma.netin toimittaja Teija Laakso työskentelee kansainvälisessä EAPPI-ohjelmassa vapaaehtoisena Länsirannalla tammi–huhtikuussa 2014.

Azzun Atma, miehitetty Länsiranta. Parikymppinen sotilas pitelee kädessään järeää asetta, joka on suomalaisille tuttu lähinnä toimintaelokuvista. Kaikki sotilaat eivät päästäisi meitä kylään, mutta nuori nainen on hyvällä tuulella.

"Olkaa varovaisia", hän huikkaa, kun astelemme läpi armeijan tarkastuspisteen päästäksemme suljettuun kylään, jonka toisessa päässä moni maanviljelijä jonottaa toiselle tarkastuspisteelle päästäkseen omille mailleen, jotka Israelin rakentama muuri heistä erottaa.

Pari päivää myöhemmin Jerusalemin liepeillä kuuntelen israelilaismiestä, joka asuu laittomassa Ma'ale Adumimin siirtokunnassa. Hän vakuuttaa, että israelilaiset haluavat rauhaa.

"Mutta ei ole ketään, jonka kanssa rauhan voisi tehdä. Annoimme pois Gazan, saimme vastineeksi raketteja ja sotaa. He haluavat tappaa meidät ja heittää meidät ulos Israelin maalta", hän vastailee rauhanaktivistin tulkkaamiin kysymyksiin.

Samaan aikaan länsimaisessa mediassa uutisoidaan Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn johtamista rauhanneuvotteluista. Haaretz-lehden mukaan Kerry esittää ainakin jonkinlaisen suunnitelman jo lähiviikkoina. 

Länsirannalta katsoen Kerryn neuvotteluyritykset tuntuvat tuulimyllyjä vastaan taistelulta. Rauhaa enemmän ilmassa on pelkoa ja tietämättömyyttä, josta siirtokuntalaismiehen ja nuoren sotilaan kommentit ovat tyyppiesimerkkejä. Suurten palestiinalaiskaupunkien suulla israelilaisia jopa varoitetaan tulemasta kaupunkeihin. Sotilaiden yleinen tapa vastata pikkupoikien kivienheittelyyn on kyynelkaasu.

Ei niin, etteivätkö israelilaisten pelot olisi oikeutettuja. Monella tavallisellakin israelilaisella on mielessään reilun kymmenen vuoden takainen intifada ja tuhoisat iskut israelilaisia vastaan. Azzun Atman lähellä on tapahtunut epämääräinen israleilaisen murha. Silti tuntuu absurdilta, että järeästi aseistautunut sotilas varoittelee länsimaalaisia tarkkailijoita tavallisista palestiinalaistyöläisistä. Rauha ei siis ole ensimmäinen asia, joka alueella oleskellessa tulee mieleen.

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.