Näkökulmat Rasismi Suomessa

Maahanmuuttajat eivät syrjäydy, heidät syrjäytetään

Rakenteiden ja byrokratian lisäksi kotoutumista vaikeuttavat negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot, kirjoittaa Kristiina Toivikko.
(Kuva: Markus Spiske / raumrot.com / Flickr.com / cc 2.0)
 

Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Pakolaisavun verkkosivuilla.

Maahanmuuttajanuoret ovat olleet viime kuukausina useasti uutisotsikoissa, eivätkä aina positiivisessa valossa. On puhuttu syrjäytymisestä, rikoksista ja työttömyydestä. Asiaan on havahduttu uutta hallitusta myöten: "maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan" tulevalla hallituskaudella.

Ratkaisut tilanteen korjaamiseksi jäivät kirjaamatta, mutta ei ihme. Niitä on hankala löytää, mikäli ongelman perimmäistä syytä ei tunnisteta: maahanmuuttajanuoret eivät syrjäydy yhteiskunnasta, vaan heidät syrjäytetään. Jos yhteiskuntaan ei ole koskaan päässyt sisälle, ei siitä voi syrjäytyä.

Millaisia muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi tehdä, jotta kaikki pääsisivät siihen sisälle?

Perusasiat kuntoon

Ensinnäkin on huolehdittava siitä, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuudet elämän perusedellytyksiin: asumiseen ja kielitaitoon. Asunnottomuus on todellinen ongelma varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa suurin osa maahanmuuttajista asuu. Vaikka nuori ei asuisikaan kadulla vaan ystävien nurkissa, aiheuttaa epävarmuus omasta tulevaisuudesta myös vaikeuksia opiskeluun ja työntekoon.

"Monet yllättyisivät siitä lomakkeiden ja selvitysten määrästä, joita kieltä vasta opettelevat ihmiset joutuvat kuukausittain täyttämään."

Kielitaito on perusedellytys työpaikan löytämiselle. Kielikoulutuksen saatavuutta on parannettava ja on panostettava yksilölliset erot huomioivaan opetukseen.

Kaikilla Suomeen muuttavilla nuorilla ei ole samanlaista lähtötasoa pohjakoulutuksessa. Hinta ei saa olla ainoa kriteeri koulutusten järjestäjiä valittaessa, vaan laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Yksilölliset erot huomioitava

Peruskoulua vastaavan tietomäärän hankkiminen on haastavaa nuorelle, joka saapuu Suomeen oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa, sillä nykytilanteessa tarvittavat tiedot tulee omaksua vuoden tai kahden sisällä. Peruskoulun ajaksi tarvitaan joissain tapauksissa taloudellista tukea. Muutkin koulutusrakenteet kaipaavat joustavuutta. Nuorten koulutuspolku on suunniteltava yksilöllisesti.

Pakolaisavulla on hyviä kokemuksia nuorille suunnatuista yksilön lähtötason ja tietotaidot huomioivista työnhakupajoista, jotka toteutettiin yhteistyössä Accenturen kanssa. Ensimmäisen työpaikan löytäminen on todella vaikeaa, jos työnhakukäytännöt poikkeavat suuresti siitä, mihin nuori on lähtömaassaan tottunut eikä taustalla ole kesätöitä tai TET-harjoittelua. Hakemuskirjeeseen ja ansioluetteloon panostamalla sekä haastattelutilannetta harjoittelemalla mahdollisuudet työllistyä paranevat huomattavasti.

Turhaa byrokratiaa karsittava

Monet yllättyisivät siitä lomakkeiden ja selvitysten määrästä, joita kieltä vasta opettelevat ihmiset joutuvat kuukausittain täyttämään. Jos yksikin lomake täytetään väärin, pysähtyy monen muun asian käsittely kokonaan. Verkkopankkitunnusten puuttuminen hankaloittaa arkisten asioiden hoitamista, eivätkä monet maahanmuuttajat niitä saa, mikäli heillä ei ole suomalaista henkilöllisyystodistusta.

On ristiriitaista, että samaan aikaan kun ollaan huolissaan kotona maleksivista nuorista, siirrämme kaikki palvelut netin kautta hoidettavaksi. Vaikka palveluiden sähköistyminen tuo mukanaan myös monia etuja, on huomioitava, että netissä olevaa tietoa on vaikea omaksua heikommalla kielitaidolla.

Asennemuutoksella irti ennakkoluuloista

Rakenteiden ja byrokratian lisäksi kotoutumista vaikeuttavat negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot. Ne vaikeuttavat myös ns. "toisen polven maahanmuuttajien" mahdollisuuksia löytää oma paikka yhteiskunnassa. Julkisuudessa esitetyt rasistiset mielipiteet lisäävät ulkopuolisuuden tunnetta. Asioista keskusteleminen on avain ymmärrykseen, mutta liian usein toista osapuolta mystifioidaan turhaan. Monet asiat selviäisivät kysymällä, jos vain uskallettaisiin kysyä.

Kirjoittaja on Pakolaisavun Kurvi-projektin hankejohtaja.

Rasismi Suomessa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Lähes tyhjän metrovaunun penkkejä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kampanjoidaan syrjintää vastaan seuraavien kahden viikon ajan

Ihmisoikeusliiton ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien kampanja kehottaa aikuisia puuttumaan etenkin nuorten kohtamaan rasismiin ja seksuaaliseen häirintään.
Erivärisiä karkkeja, mustat erillään

Uusi kampanja haastaa suomalaiset puhumaan ennakkoluuloistaan

Olenko rasisti? -kampanjassa muun muassa yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat, mitä ennakkoluuloja heillä on.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.