Kehitysavun pirstaleisuutta vähennettävä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kehitysavun pirstaleisuutta vähennettävä

Viimeaikaisten arvioiden perusteella Suomen kehityspolitiikkaa vaivaa avun pirstaleisuus.

Viimeaikaisten arviointien mukaan kehitysavun pirstaloituminen on keskeinen ongelma Suomen kehityspolitiikassa.

"Hankkeet ovat nyt kuin kankaalle roiskittuja täpliä, jotka eivät kohtaa", kuvaili Kate Bird Suomen Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö -toimintaohjelman arvioinnin julkaisutilaisuudessa. Bird oli riippumattoman evaluointiryhmän vetäjä.

Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi on tyytyväinen siihen, että järjestöjen kauan esiin tuoma ongelma nousi esiin. 

"Kun innovatiivinen ja erinomainen hanke ei liity mihinkään, mitä maassa tapahtuu samaan aikaan, se on kuin tippa valtameressä", Nahi huomauttaa.

Jos avun tahdotaan olevan paikallislähtöistä, ulkoministeriö ei voi pyrkiä toimimaan kymmenissä maissa, vaan on tunnettava kohde hyvin, hän sanoo.

"Tarvitaan tiukemmin strateginen lähestymistapa ja vähemmän hankkeita", ohjeisti myös Bird.

Myös tuoreesta Pariisin julistuksen sitoumusten toteutumista tutkineesta arvioinnista tulee ilmi, että avun pirstaloituminen on maailmalla lisääntynyt vähenemisen sijaan, kertoo Kepan toinen kehityspoliittinen asiantuntija, Niina Mäki.

Mäen mukaan OECD-vetoisesta maailmanlaajuisesta arvioinnista näkee, että siellä missä tuloksia on saavutettu, on toimittu harvemmissa maissa pitkäaikaisesti ja laitettu tarpeeksi resursseja kohdemaahan. Nahi puolestaan kiittää sitä, että valmisteilla oleva kehityspoliittinen toimenpideohjelma tuntuisi ottavan asian huomioon, toisin kuin edellinen.

Kauppaa tukeva apu epäselvää

Birdin vetämän toimintaohjelma-arvion mukaan Suomen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toinen ongelma näyttää olevan epäselvyys. Ohjelma alkoi vuonna 2008, EU:n Aid for Trade (AfT) -strategian myötä.

Arvioinnissa todetaan, että väljästi määritellyn AfT:n käsitteen sisältö ei ole edes kaikille osanottajille selvä. Arvioijien mukaan kaikkien toimijoiden keskuudesta löytyi epätietoisuutta siitä, mikä merkitys omalla hankkeella on kokonaisuudessa, ja mikä sen yhteys on kehitysmaiden kaupankäyntikyvyn vahvistamiseen.

Joskus kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä luultiin olevan kyse jopa Suomen kaupan edistämisestä, evaluoijat kertovat. Nahi huomauttaa tämän olevan todellakin erikoinen näkemys, mutta ei pidä sitä varsinaisesti ihmeellisenä.

"Viimeisen neljän vuoden aikana on tehty aika paljon asioita, jotka ovat hämärtäneet sitä rajaa, onko kehitysyhteistyön tavoite köyhyyden vähentäminen, vai kuinka paljon siinä mietitään omia lyhyen aikavälin intressejä", hän selittää.

Käsitteen sekavuus on hänen mukaansa muuallakin ongelma, sillä se on tarkoituksella jätetty laajaksi, jotta siihen voidaan sisällyttää muutakin kuin vain suoraan tavaroiden liikkumiseen ja kaupan sääntöihin liittyviä asioita. Väärinkäsitysten oikaiseminen vaatii kuitenkin "aktiivista ja konkreettista linjaamista".

Lisää uusi kommentti