Näkökulmat

Euroopan äärioikeistosta kasvanut taitava liike

Valtavirran pitäisi terästäytyä äärioikeistolaisia ryhmiä vastaan, sanoo eurooppalaista rasismia tutkinut Lisa Bjurwald.
(Kuva: Anne Heinonen / cc 2.0)

Äärioikeistoryhmiä ei 1990-luvun Euroopassa pidetty uhkana. Ne saivat vahvistua kaikessa rauhassa. Nyt kun asiaan on herätty, ei vastassa oleva liike ole tuore ja hauras, vaan monin tavoin taitava, toteaa ruotsalainen toimittaja-kirjailija Lisa Bjurwald.

Bjurwaldin kirja Euroopan häpeä: rasistien voittokulku on juuri ilmestynyt suomeksi. Kirja pureutuu rasismin eri muotoihin Euroopassa ja tuo esiin rasististen puolueiden ja ryhmien yhteneväisyyksiä ja eroja. Se tarjoaa myös ratkaisuja siihen, miten suvaitsemattomuuden leviäminen saataisiin pysäytettyä.

Bjurwald toteaa äärioikeiston käyttämän kielen hämänneen ihmisiä paljon. Käytetyt sanat ja ilmaisun muodot salaavat sen, mitä ihmiset todella ajattelevat ja mihin he pyrkivät.

"Emme voi vain lukea puolueen poliittista ohjelmaa ja ajatella, ettei heillä ole mitään muslimeja vastaan. Eihän se siellä lue."

Bjurwald haastatteli kirjaansa varten lukuisia äärioikeiston kannattajia ja vastustajia ympäri Eurooppaa kahden vuoden ajan. Vain yksi hänen tapaamistaan ihmisistä kutsui itseään rasistiksi.

Koodeja pitäisi murtaa

Bjurwaldin mukaan äärioikeiston koodeja pitäisi murtaa aktiivisemmin.

"Anti-islamismi on ollut vain keino tuoda mielipiteet esiin ilman pelkoa syytteistä. Ranskassa Marine Le Pen on kehottanut homoja äänestämään puoluettaan, koska islam ei hyväksy homoutta. Sitten ollaan ihan oikeasti ajateltu, että hän on ollut huolissaan homojen oikeuksista, vaikka puolue vain käyttää homojen oikeuksia oman politiikkansa välineenä."

Hän toivoo muun muassa valtavirtapuolueilta keskustelun hallitsemista ja poliitikoilta rasismin vastustamista. Tietoisuutta viharikoksista pitäisi lisätä, ja koulutusta tarjota paitsi lapsille ja nuorille myös opettajille, paikallisille viranomaisille ja mediayrityksille. Toimittajia Bjurwald kehottaa kysymään äärioikeistolaisilta tiukempia ja vaikeampia kysymyksiä.

Bjurwald huomauttaa, että äärioikeiston eurooppalaiset kannattajat eivät ole "outoja epäonnistujia". Hänen mukaansa useat äärioikeistolaiset ovat lahjakkaita ihmisiä, jotka "vain käyttävät lahjakkuuttaan väärin".

Bjurwald kannustaa ihmisiä näkemään rasistien inhimillisen puolen, koska vain sillä tavalla vuoropuhelu ja ajatustenvaihto on mahdollista.

"Jos minulla olisi lapsia ja juttelisin rasistiäidille, en puhuisi hänelle muslimeista vaan lastenhoidosta. Vetoaisin heidän ihmispuoleensa. Muslimit voisivat tulla esiin keskustelussa vaikka niin, että kysyisin eikö ole kamalaa, miten muslimien on mahdotonta saada päivähoitopaikkoja lapsilleen, kun kukaan ei halua ottaa heitä. Silloin hän käsittelisi asiaa äitinä."

Ajatusten leviäminen johtaa radikalisoitumiseen

Bjurwaldin mukaan historian opettaminen ja asioista tiedottaminen ovat tärkeitä aseita äärioikeistoliikkeitä vastaan.

Kun rasismi ei ollut kuuma puheenaihe, siitä ei käyty keskusteluja uutisissa eikä sen vaikutuksista ole kierretty kertomassa nuorille. Bjurwald toteaa tämän seurauksena Euroopassa kasvaneen nuoria, jotka eivät näe rasismin vaaroja.

"Ihmiset ovat liian nuoria. Olen keskustellut nuorten kanssa, jotka eivät usko holokaustiin. He sanovat sen olleen propagandaa."

Bjurwaldin mukaan pahinta on se, että äärioikeiston ajatukset leviävät muihinkin puolueisiin ja julkiseen keskusteluun. Syntyy ilkeä radikalisoitumisen kehä.

"Äänestäjät äänestävät puoluetta, koska puolue on radikaali. Kun puolueen esiin tuomat asiat nousevat agendalle, osa poliitikoista ilmaisee niille tukeaan. Sitten äärioikeiston pitää muuttua vielä radikaalimmaksi pitääkseen kannattajansa."

Näkökulma ihmisoikeudetpolitiikka Eurooppa

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.