Kirjoituksen lyhyempi versio on alun perin julkaistu Aamulehdessä 11.6.2022.

Ukrainan sodan aiheuttama katastrofi ei rajaudu Ukrainan sisään. Vaikka talousvaikutukset tuntuvat suomalaisten kukkarossa, talouskriisin vakavuus paljastuu suuntaamalla katse maailman köyhimpiin valtioihin.

Nepal on yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyön kumppanimaista, ja se on ottanut suuria harppauksia koulutuksen, demokratian ja luonnonvarojen käytön suhteen. Vaikka Nepal kuuluu yhä maailman vähiten kehittyneimpien maiden joukkoon, sen kunnianhimoinen tarkoitus on vähentää riippuvuuttaan avusta ja julistautua keskituloiseksi maaksi vuonna 2026.

Nepalin talous on kasvanut nopeasti vuonna 2006 päättyneen sisällissodan jälkeen – poikkeuksena vuoden 2015 tuhoisa maanjäristys – mutta korona painoi kasvun negatiiviseksi.

Nepalin talousrakenne oli poikkeuksellisen herkkä pandemialle: siirtotyöläisten tekemät rahalähetykset ovat merkittävä osa maan taloudellista toimintaa ja turistit tuovat mukanaan vaurautta. Rajojen sulkeminen ja liikkuvuuden rajoitukset iskivät kipeästi näihin talouden kivijalkoihin.

Maan ennustettiin palaavan kasvu-uralle, mutta Ukrainan sodan myötä ilmassa on merkkejä täysimittaisesta talouskriisistä. Maan valuuttavarannot on kulutettu, eivätkä rahalähetykset ole alkaneet virrata entiseen malliin. Nepalin inflaatio uhkaa loppuvuodesta nousta kaksinumeroisiin lukuihin eikä pankkisektori pysty ulottamaan lainoja edes tuottaville sektoreille. Nepalin ulkomaanvelka on kolminkertaistunut viimeisen kuuden vuoden aikana.

Liikkumatilaa on siis vähän ja Ukrainan kriisin myötä maan kauppataseen vaje paisuu hurjaa vauhtia ruoan sekä polttoaineen hinnannousun vuoksi. Vastatoimena maa on rajoittanut luksustuotteiden kuten kullan, autojen ja kosmetiikan maahantuontia.

Ahdingosta kertoo myös hallituksen kaavailema suunnitelma kaksipäiväisestä viikonlopusta: toimella pyrittiin hillitsemään polttoaineen kulutusta. Vain kolme viikkoa myöhemmin Nepal kuitenkin ilmoitti palaavansa takaisin yhden vapaapäivän malliin, kun julkiset sairaalat ruuhkautuivat ja päätöksen arvioitiin heikentävän entisestään maan oikeusjärjestelmän toimintaa.

Kriisi tuntuu köyhimpien kukkarossa

Tilanteen vakavuus tuntuu suoraan maan miljoonien köyhien elämässä. Otetaan esimerkiksi polttoaineen hinta. Litra bensiiniä maksaa Nepalissa nyt noin 1,39 euroa. Se on vähemmän kuin Suomessa, mutta maassa, jossa ihmisten keskitulo vuodessa on 1 100 euroa, summa on valtava.

Polttoaineen hinnan nousulla on suora vaikutus ruoan kustannuksiin: kaikkea vihanneksista kananmuniin pitää kuljettaa paikallisille markkinoille vaikeakulkuisessa maassa. Vaikka nepalilainen käyttäisi liikkumiseen vain omia jalkojaan, tuntuu ruoan hintojen nousu jokaisen perheen arjessa.

Unicefin tuoreen kotitaloustutkimuksen mukaan kolmanneksella Nepalin kotitalouksista oli pulaa rahasta ja lähes 18 prosentilla ruoasta. Lähetysseuran nepalilaisen työntekijän, hallintosihteeri Anil Bashyalin mukaan ruoan ja polttoaineiden hinnat ovat melkein kaksinkertaistuneet vuodessa.

Siten ei ole yllättävää, että päivittäin ruoansaannistaan kamppailevien nepalilaisten määrä on kasvanut vuodessa merkittävästi. Matalapalkkaisissa ammateissa toimivat ihmiset tienaavat noin 20 000 rupiaa (150 euroa) kuukaudessa, jos sitäkään. He ovat niitä, joiden elämässä talouskriisi tuntuu nyt voimakkaimmin.

Anil jatkaa: ”Pelkään, että hinnat jatkavat nousuaan, mutta ihmisten toimeentulo ei kasva. Tilanne ruokkii epätoivoa, turhautumista ja jopa itsemurhia. Niiden nähtiin lisääntyvän jo pandemian aikana.”

Sytykkeitä seuraaville konflikteille

Nepalin tapaus on murheellinen, koska maa on kivunnut sinnikkäästi kohti sitä kynnystä, jossa se pystyisi pian toimimaan taloudellisesti itsenäisesti, mutta Ukrainan kriisi ja pandemian tuomat haasteet uhkaavat tuupata maan tältä kynnykseltä taaksepäin.

On tärkeää seurata tarkasti mitä tapahtuu Ukrainassa, mutta myös mitä tapahtuu sen ulkopuolella. Nopea eriarvoistuminen ja nälänhätien lisääntyminen maailmassa ovat sytykkeitä seuraaville maailmantaloutta heiluttaville konflikteille.

Suomen on muiden maiden kanssa valmistauduttava mobilisoimaan humanitaarista tukea tarvitseville. Samalla kaupan avoimuus ja reiluus pitää pystyä takaamaan, jotta köyhiä maita ei ajeta syrjään – kuten tapahtui koronarokotteiden kanssa. Riskinä on maailman jakaantuminen vihamielisiin kauppablokkeihin ja häikäilemättömään oman edun tavoitteluun.

Näiden kehityskulkujen kärsijöinä ovat, kuten yleensä, maapallon köyhimmät.

Mimosa Hedberg on Suomen Lähetysseuran Nepalin viestinnän asiantuntija. 
Niko Humalisto on Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija.