Ahneus on hyvä - suurvallan syntytuskat | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ahneus on hyvä - suurvallan syntytuskat

Valtavasta köyhyydestä huolimatta suuri osa Intian BKT:sta menee varusteluun ja armeijan ylläpitoon, kirjoittaa Tarja Cronberg.


Kolumni on ilmestynyt aiemmin Ydin -lehden numerossa 2/2012. Lehden voi tilata tästä.

Vietin pääsiäisviikot Intiassa. Maassa oli samanaikaisesti BRICS-maiden huippukokous. Kyseisten tulevien suurvaltojen talous kasvaa tällä hetkellä huomattavasti nopeammin kuin läntisten teollisuusvaltioiden. Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan eksklusiivisen klubin huippukokous tuotti pettymyksen. Maat eivät päässeet sopimukseen juuri mistään, eivätkä ainakaan mistään EU:n kaltaisesta yhteistyöstä.

Yhteisten näkemysten löytäminen on hankalaa. Selityksenä on maiden erilaisuus. Venäjä ja Brasilia ovat raaka-aineiden viejiä, kun taas Intia ja Kiina valmistavat tuotteita maailmanmarkkinoille. Osa maista on demokratioita, osa ei. Joidenkin maiden, kuten Intian ja Venäjän kasvua rajoittavat byrokraattiset rakenteet ja korruptio.

Huippukokouksen varjossa käytiin Intiassa keskustelua köyhyydestä. Asiantuntijat pyörittelivät määritelmiä ja laskeskelivat köyhien määrää.  Kysymys kuului: onko Intiassa yli 300 miljoonaa vai yli 400 miljoonaa köyhää? Sivullisesta väittely vaikutti aika akateemiselta. Köyhien määrä on joka tapauksessa vähintään EU:n väestömäärän suuruinen.

Tärkeämpi keskustelu olisikin miten odotettu korkea talouskasvu saadaan hyödyttämään juuri köyhiä.  Teiden varsien mainokset tarjosivat kahta ratkaisua. Koulutusta, jota mainostettiin jokaisen slummiasutuksen kupeessa sekä sairaanhoitoa.

Molemmissa tapauksissa kyse oli maksullisista palveluista, jotka eivät hyödytä köyhintä ja pääsääntöisesti lukutaidotonta väestön osaa. Ehkä siksi tarvittiin jättikokoinen mainos, jossa punaisella pohjalla kultaisiin vaatteisiin puetun rukoilevan miehen taustalla luki "Greed is Good" eli ahneus on hyvä.

Intialaiset pitävät itseään rauhaa rakastavana ja joutilaisuutta ihannoivana kansana. Kuitenkin suuri osa bruttokansantuotteesta menee varusteluun ja armeijan ylläpitoon. Naapurimaat Pakistan ja Kiina pitävät siitä huolen.

Intia hankki ydinaseen Kiinaa vastaan, Pakistan Intiaa vastaan. Intia on pysynyt ydinsulkusopimuksen ulkopuolella, vaikka maa onkin yhä hyväksytympi ydinasevaltio. Tämä johtuu amerikkalaisten kanssa tehdystä ydinteknologiaan liittyvästä yhteistyösopimuksesta. Sopimuksesta, joka itse asiassa on ydinsulkusopimuksen vastainen.

Terrorismin uhka väijyy kaikkialla missä ihmisiä kokoontuu. Tullessani hotelliin taksilla, auto tarkastettiin alta, päältä ja sisältä. Samoin tarkastettiin kaikki matkatavarani. Poliiseilla riittää töitä.

Iranin tilanne oli virallinen syy Intian matkaani. USA ja EU ovat hyväksyneet Irania vastaan tiukat sanktiot, joiden tarkoitus on rampauttaa maan talous. Olen vastustanut Euroopan parlamentissa sanktioita ennen kaikkea siksi, että yleensä ne eivät saa kohdemaata muuttamaan politiikkaansa, vaikka vaikutukset talouteen olisivat suuretkin. Mutta myös siksi, että ne kohdistuvat aina kansalaisiin ja heikentävät ennen kaikkea keskiluokan asemaa. Keskiluokka on juuri poliittisten uudistusten kannalta avainasemassa.

Iranin tapauksessa ei olla edes varmoja, että maa on kehittämässä ydinasetta. Esimerkiksi Hans Blix, joka tutki Irakin ydinaseohjelmia ennen sotaa, on varoittanut tekemästä samaa virhettä Iranin suhteen.

USA:n ja EU:n painostuksesta huolimatta Intia on päättänyt olla hyväksymättä Irania koskevia sanktioita. Periaatteessa Intia ei hyväksy yksipuolisia sanktioita, vaan tukee ainoastaan YK:n asettamia sanktioita. Kyse on ennen kaikkea kuitenkin maan taloudesta. Intia pelkää talouskasvunsa vaarantuvan, jos öljyn hinta nousee. Lisäksi Intian voimalaitokset pystyvät tällä hetkellä käyttämään vain Iranin öljyä. Muutokset tulisivat kalliiksi.

Koska sanktiot tekevät kuitenkin rahaliikenteen vaikeaksi, Intia on joutunut tekemään bilateraalisen kauppasopimuksen, jonka mukaan Iran ostaa öljyn vastineeksi ruokaa Intiasta. Nykymaailmassa tämäkään ei ole yksinkertaista. Riisin ja teen vientiä vaikeuttavat vakuutusongelmat.

Intia vastustaa myös Israelin mahdollista sotilaallista iskua Iraniin.  Sitä seuraava öljyn hinnan raju nousu olisi maalle kohtalokas. Lisäksi pelkoa aiheuttaa se, miten kävisi Persianlahden maissa työtätekeville intialaisille vierastyöläisille, joita on miljoonia. Intiassa on myös Indonesian jälkeen maailman toiseksi suurin muslimiväestö, josta 20 prosenttia on shiioja. Shiiojen ja sunnien välistä ristiriitaa ei haluta lisätä.

Maailma näyttää aidosti erilaiselta, kun sitä vaikka vain hetken katsoo Intiasta käsin.

Kirjoittaja on Rauhanliiton puheenjohtaja ja Vihreiden edustaja Euroopan parlamentissa.

Lisää uusi kommentti