Uutiset Tasa-arvo

Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat syrjintää vastaan – ”Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut”

Zimbabwen vuoden 2018 parlamenttivaaleissa 210 paikasta vain 26 meni naisille. Vaalikamppailun väkivaltaisuus on estänyt naisia tavoittelemasta poliittista valtaa, eikä valituksi tuleminenkaan anna turvaa vähättelyltä.
Ihmisiä jonoissa, taustalla teltta.
Zimbabwen poliittiset puolueet ovat parhaillaan valitsemassa ehdokkaitaan moninaisiin julkisiin asemiin. Tehtävät vaihtelevat paikallisista koordinaatiokomiteoista aluevaltuustoihin ja täytevaaleilla täytettäviin kansanedustajapaikkoihin. Naisehdokkaisiin kohdistuva väkivalta ja sanalliset hyökkäykset ovat haitanneet prosessia. Kuvassa jonoja äänestyspaikalle. (Kuva: Taurai Maduna / IPS)

(IPS) -- ”Olen jo luopunut politiikasta. Aiemmin olin varma, että monet toiminnan vuoteni huipentuisivat julkiseen virkaan pyrkimiseen. Niin ei kuitenkaan koskaan käynyt, eikä suinkaan siksi, etten olisi yrittänyt. Kaikki vain näköjään ajattelivat, että miehet ovat siinä työssä parempia”, zimbabwelainen Gertrude Sidambe sanoo.

”On tavallista, että naiset keräävät kannatusta miesehdokkaille, mutta ennen pitkää sitä väsyy ja kysyy itseltään mitä minä tästä saan? Sitten onkin valmis lopettamaan”, Sidambe selittää.

Sidamben pettymys puoluepolitiikkaan ei ole Zimbabwen naisten parissa mikään harvinaisuus. Esimerkiksi oppositiopuolue Movement for Democratic Change Alliancen ehdokkaiksi pyrkineet naiset ovat valittaneet syrjäyttämisestään.

Myös Zimbabwen hallitsevan puolueen Zimbabwe African National Unionin naispuoliset jäsenet väittävät, että miehet havittelevat asemia väkivallalla – aivojen sijaan turvaudutaan lihasvoimaan.

Puolueen naisasioiden sihteeri Mabel Chinomona kuitenkin neuvoo naisia toimimaan miesten tavoin eli lyömään ja loukkaamaan niin kuin muutkin sillä pelikentällä tekevät.

Kamppailun väkivaltaisuus on estänyt naisia tavoittelemasta poliittista valtaa. Se osoittaa, ettei valtio kunnioita sitoumuksiaan vaalia sukupuolten tasa-arvoa. Zimbabwe on esimerkiksi sitoutunut eteläisen Afrikan kehitysyhteisön julistukseen, jolla tähdätään parlamenttiedustajien määrän tasajakoon sukupuolten kesken.

Kuilu maan perustuslain erinomaisen tekstin ja sen käytännön soveltamisen välillä on valtava, YK:n naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen komitea totesi helmikuussa.

Vaalijärjestelmiä tarkkailevan International Foundation for Electoral Systems -säätiön raportti naisiin kohdistuvasta väkivallasta Zimbabwen vaaleissa paljasti, että naiset pelkäävät niin henkistä kuin ruumiillistakin väkivaltaa. Valituksi tuleminenkaan ei tuo turvaa.

”Edes tultuaan parlamenttiin valituksi naiset eivät pääse pakoon alentavaa huomauttelua. Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut. Jos nainen on naimaton, kysytään, kuinka hän osaisi hoitaa vaalipiirinsä asioita, kun hänellä ei ole kokemusta perheen hoitamisesta. Tai sitten hänen syytetään menneen politiikkaan vain löytääkseen aviomiehen”, raportissa kerrotaan.

Sukupuolten välinen epätasapaino näkyy räikeänä vuoden 2018 parlamenttivaalien tuloksessa. 210:stä paikasta vain 26 meni naisille.

Vaalien lykkäys oikeuteen

Zimbabwen poliittiset puolueet valitsevat parhaillaan ehdokkaitaan moninaisiin julkisen vallan tehtäviin, alueellisten koordinaatiokomiteoiden ja aluevaltuustojen jäsenyyksistä täytevaaleilla täytettäviin kansanedustajapaikkoihin.

Puolueet ovat käynnistäneet sisäiset valintaprosessinsa, jotta ne olisivat valmiina, kun hallitus viimein sallii vaalien järjestämisen. Vaaleja on lykätty koronaviruspelkojen vuoksi.

Syksyllä joukko naisehdokkaita haastoi hallituksen oikeuteen täytevaalien lykkäämisestä epämääräiseen tulevaisuuteen.

Paikallinen, naisten tasavertaista edustusta päättävissä elimissä lobbaava kansalaisjärjestö Women’s Academy for Leadership and Political Excellence tukee oikeusjuttua. Järjestön mielestä täytevaalien lykkääminen ”rikkoo ihmisten oikeutta valita edustajikseen kenet haluavat”.

Ei sitovia sääntöjä

Oppositiokansanedustaja Priscilla Misihairambwi-Mushonga kertoo, ettei poliittisilla puolueilla ole sitovia sääntöjä sukupuolten tasavertaisuudesta.

”Ei ole sisäisiä puoluesääntöjä, jotka takaisivat, että puolueet toteuttaisivat julistuksensa”, Misihairambwi-Mushonga sanoo. ”Puolueissa vallitsee viidakon laki, sillä niissä ei ole mitään rangaistuksia tasavertaisuuden loukkaamisesta. Julistukset ovat vain sanoja.”

Hän tietää kyllä, miten epätasa-arvon ongelma olisi ratkaistavissa. Poliittisia puolueita tulisi rangaista naisten ulossulkemisesta vähentämällä puoluerahoitusta.

”Hyvään käytökseen tarvitaan syy ja huonosta käytöksestä pitää maksaa kalliisti”, Misihairambwi-Mushonga sanoo.

Tasa-arvo ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvopolitiikkademokratiahallinto Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.
Nainen puolilähikuvassa kirjoituspöydän ääressä.

Afganistanista Suomeen paennut Aziza Hossaini toimii asioimistulkkina ja haaveilee tyttöjen orpokodin perustamisesta

Naisten hyvinvoinnin puolestapuhuja Aziza Hossaini työskentelee tulkkina, joka auttaa muun muassa mielenterveyspotilaita sekä väkivaltaa kokeneita ja joutuu kuulemaan rankat asiat kahteen kertaan. Molemmat vanhempansa Afganistanissa menettänyt Hossaini asuu nykyisin Suomessa, mutta hän tukee edelleen myös synnyinmaahansa jääneitä sukulaisiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen