Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Ylikulutus on ylikansoitusta suurempi ongelma

Väestön vähentämistä tarjotaan usein ratkaisuksi luonnonvarojen hupenemiseen ja päästöjen kasvuun. Asiantuntijoiden mielestä todelliset ongelmat ovat muualla kuin väestönkasvussa.
High school students, Malawi
Kalilomben lukion tyttöjä koulutetaan seksuaaliterveyden vertaiskouluttajiksi Väestöliiton tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa Malawissa. (Kuva: Laura Lipsanen / Väestöliitto)

Ylikansoitus ja väestöräjähdys ovat olleet ihmiskunnan kauhukuvia jo vuosisatojen ajan. Runsaat 200 vuotta sitten väestötieteilijä Thomas Malthus totesi, että väestönkasvu ylittää maapallon kyvyn tuottaa ravintoa, ja 1960-luvulla Paul Ehrlich ennusti, että sadat miljoonat ihmiset kuolevat nälkään jo seuraavan vuosikymmenen aikana väestöräjähdyksen seurauksena.

Ennusteet eivät ole toteutuneet, sillä esimerkiksi maatalouden tuottavuus kehittyi paremmin kuin Malthus ja Ehrlich osasivat arvata.

Silti maapallon väestönkasvu on yhä uhka resursseiltaan rajallisella planeetalla. YK on ennustanut, että vuonna 2100 meitä on nykyisten 7,4 miljardin sijasta 11,2 miljardia – vasta sitten väki alkaa vähentyä.

Samaan aikaan noin 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, luonnonvaroja kulutetaan nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua ja hiilidioksidipäästöjen kasvu uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Onko maapallolla siis sittenkin liikaa väkeä? Ei, mikäli asiantuntijoita on uskominen.

Väestöräjähdys peruttu

Helsingin yliopiston väestötieteen yliopistonlehtorin, dosentti Karri Silventoisen mukaan etenkin 1970-luvulla pinnalla olleille puheille väestöräjähdyksestä ja ekosysteemin romahduksesta ei enää löydy perusteluita.

Väestönkasvuun liittyviä ongelmia pitää hänen mukaansa tarkastella pikemminkin yksittäisten maiden ja alueiden näkökulmasta.

”Kyllä maapallolle mahtuu väkeä. Kysymys on vain siitä, miten talousjärjestelmämme toimii ja miten se pystyy elättämään ihmiset. Ruuantuotantoa voi kasvattaa, mutta ongelmana on, että se vaatii rahaa, ja rahaa ihmisillä ei välttämättä ole”, hän sanoo.

Myöskään Väestöliiton asiantuntijan, sosiaaliantropologian dosentti Minna Säävälän mukaan väestönkasvu ei ole maapallon ykkösongelma, vaan sen ratkaisemiseksi pitäisi lähteä liikkeelle muista ongelmista.

”Maapallon ongelmat eivät ole heijastusta ihmisten määrästä, vaan kulutustottumuksista ja elämäntavasta, poliittisista ja yhteiskunnallisista oikeuksista ja niiden jakautumisesta”, hän toteaa.

Ylikulutus suurempi ongelma

Jotkut tutkijat ovat laskeneet, että maapallolla olisi varaa elättää 9–10 miljardia ihmistä. Ennusteet ovat kuitenkin epävarmoja, sillä lopullista väestömäärää ei tiedä kukaan eikä esimerkiksi teknologisia edistysaskelia voi etukäteen arvailla.

Lisäksi jo nyt maapallon väestö kuluttaa enemmän kuin olisi hyväksi: vuoden luonnonvarat saadaan ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kulutettua jo elokuussa.

Siksi väestönkasvun hillitsemistä on helppo tarjota patenttiratkaisuksi ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Säävälän mukaan asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä kulutus ja päästöjen tuottaminen kun on suurinta rikkaissa maissa, vaikka niissä syntyvyys on kaikkein pienintä.

”On falskia syyttää vain ihmismäärää. Ristiriita on siinä, että kun lapsiluku pienenee, yhteiskunta myös muuttuu kulutusorientoituneeksi ja luonnonvaroja käytetään jopa ylen määrin. Toisaalta siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti on todella alhaalla”, hän sanoo.

Köyhyys ei kannusta perhesuunnitteluun

Luonnonvarojen hupenemiseen on siis helpointa vaikuttaa vähentämällä kulutusta, ei väestöä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Silti väestönkasvun hillitsemisestä olisi maapallolle paljon hyötyä muista syistä. Voimakas väestönkasvu aiheuttaa etenkin kehittyvissä maissa suuria paineita työmarkkinoille, koulutusjärjestelmille ja infrastruktuurille. Korkea syntyvyys vaikuttaa kielteisesti myös äitien ja lasten terveyteen.

Se näkyy etenkin Afrikassa, jossa ennusteiden mukaan tapahtuu lähivuosikymmeninä yli puolet maailman väestönkasvusta. Tällä hetkellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa syntyy yhä 4,9 lasta naista kohti, noin kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin.

Korkeaa syntyvyyttä selittää Säävälän mukaan esimerkiksi alhainen koulutustaso ja lapsikuolleisuus. Vanhemmat eivät uskalla luottaa lasten selviytymiseen vaan hankkivat lapsia varmuuden vuoksi. Köyhyys taas johtaa siihen, ettei ehkäisyvälineisiin tai perhesuunnitteluun yleensäkään ole mahdollisuuksia.

”Jos joutuu ponnistelemaan selviytyäkseen hengissä, ei jaksa ajatella kovin pitkälle eteenpäin.”

Helppoja tai nopeita keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole. Ihmisiä ei voi pakottaa olemaan lisääntymättä, Säävälä muistuttaa.

Parhaat tulokset saavutetaankin hänen mukaansa puuttumalla muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin: koulutuksen heikkoon saatavuuteen, huonoon terveydenhuoltoon sekä ihmisten vähäisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa elämäänsä.

Tätä filosofiaa toteutetaan Väestöliiton kehitysyhteistyöhankkeissa muun muassa Malawissa, jossa naiset saavat keskimäärin viisi lasta – jotkut omasta halustaan, jotkut siksi, ettei ehkäisyä ole saatavilla.

Väestöliitto tukee muiden suomalaisjärjestöjen kanssa Malawin maaseudulla kehitysyhteistyötä, jossa keskitytään tyttöjen pitämiseen koulussa. Samalla annetaan asennekasvatusta tyttöjen lisäksi vanhemmille, opettajille, kyläpäälliköille ja uskonnollisille johtajille. Ajatuksena on, että jokainen saisi edes mahdollisuuden päättää lisääntymisestään – halusi lapsia sitten paljon, vähän tai ei lainkaan.

”Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän tytöllä on takanaan kouluvuosia, sitä todennäköisemmin hän aloittaa seksielämän myöhemmin ja saa vähemmän lapsia. Nämä lapset taas ovat terveempiä ja koulutetumpia”, kertoo järjestön kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen.

Trump hidastaa kehitystä

Hyvä uutinen on, ettei maailma ole alkutaipaleella väestön vähentämisessä. Vaikka maapallon väkiluku yhä kasvaa, globaali syntyvyys saavutti huippunsa aikoja sitten, 1960-luvulla, myös kehittyvissä maissa. Tämänhetkinen väestönkasvu johtuukin suurelta osin siitä, että ihmiset elävät aiempaa pidempään, ei siitä, että lapsia hankittaisiin jatkuvasti enemmän.

Esimerkiksi 50 vuotta sitten naiset saivat maailmanlaajuisesti keskimäärin viisi lasta, vuonna 2015 enää 2,4. Kun syntyvyys laskee 2,1:een, väestömäärä ei pitkällä aikavälillä enää kasva.

Edistys voisi kuitenkin olla nopeampaakin. Säävälä muistuttaa, että länsimaiden ulkopuolella ihmiset saavat kuitenkin yleensä yhä enemmän lapsia kuin haluaisivat. Yli 225 miljoonaa naista ei käytä ehkäisyä, vaikka haluaisi.

Tilannetta ei helpota se, että esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut leikkaavansa rahoituksen aborttia edistäviltä järjestöiltä ja samalla lähes kaikilta seksuaaliterveysjärjestöiltä.

”Jos kaikkialla maailmassa olisi saatavilla välineet ja keinot hallita lisääntymistä, iso osa ongelmasta olisi ratkaistu jo ajat sitten. Poliittista tahtoa ei vain ole”, Säävälä sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehitysväestö Malawi Väestöliitto

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen