Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Yli 9 miljoonaa uutta maansisäistä pakolaista jo tänä vuonna

Suurin osa maailman pakolaisista pakenee kotimaansa sisällä. Konfliktit, väkivalta ja luonnonkatastrofit ajavat ihmisiä kodeistaan.
Kaksi kongolaista pakolaisnaista pakolaisleirin edustalla.
Suurin osa tänä vuonna tilastoiduista maansisäisistä pakolaisista eli Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuvassa pakolaisia Pohjois-Kivun kitchanga-leirin edustalla. (Kuva: Doctors Without Borders / Lääkärit ilman rajoja / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailmassa oli 9 miljoonaa uutta maansisäistä pakolaista tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, tiedottaa pakolaisia tilastoiva kansalaisjärjestö IDMC. Ihmiset pakenevat kodeistaan pääosin konfliktien, väkivallan ja luonnonkatastrofien vuoksi.

Viime vuonna pakolaisia oli maailmassa ennätysmäärä eli yhteensä 65,6 miljoonaa ihmistä. Vaikka huomio on usein maan rajojen ulkopuolella liikkuvissa pakolaisissa, suurin osa pakolaisista eli 40,3 miljoonaa pakenee kotimaansa rajojen sisällä.

IDMC:n tilastojen mukaan tänä vuonna kotimaan sisäisistä pakolaisista hieman yli puolet eli 4,6 miljoonaa pakeni kotoaan konfliktin vuoksi. 4,5 miljoonaa pakeni luonnonkatastrofin vuoksi. Järjestö tilastoi tutkimuksessaan tänä vuonna pakolaisiksi joutuneita, ei jo ennestään pakolaisina eläviä.

Eniten maansisäisiä pakolaisia syntyi Kongon demokraattisessa tasavallassa, Irakissa ja Syyriassa. Kongon demokraattisen tasavallan pitkään jatkunut konflikti on levinnyt yhä useampaan osa-valtioon, joten kotimaan sisällä pakenemaan on joutunut tänä vuonna jo 997 000 ihmistä. Viime vuonna kodistaan paenneita oli yhteensä koko vuonna 992 000 eli uusia pakolaisia on nyt jo enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Yhteensä pakolaisia on Kongon demokraattisessa tasavallassa 3,7 miljoonaa.

Irakissa maan sisällä paenneita tilastoitiin tänä vuonna 992 000, Syyriassa 692 000. Irakissa pakolaisuutta selittävät iskut pääkaupunki Mosuliin, joka on kärsinyt valtavia tuhoja. Myös Syyriassa väkivaltaisuudet ovat paikoin kiihtyneet.

Konfliktin vuoksi kotimaan sisällä paenneita oli paljon myös Filippiineillä, Keski-Afrikan tasavallassa ja Etiopiassa.

Luonnonkatastrofien vuoksi paetaan eniten Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa

Eniten luonnonkatastrofien vuoksi kodistaan paenneita löytyy Etelä ja Kaakkois-Aasiasta. Myös heitä on tilastoitu tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla enemmän kuin viime vuonna. 

Tänä vuonna eniten maansisäisä pakolaisia ovat synnyttäneet tulvat eteläisessä Kiinassa (858 000) sekä trooppinen sykloni Bangladeshin, Intian ja Myanmarin alueilla (851 000).

Vaikka pakolaismäärät ovat vuosittain rajusti nousseet, YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan näyttää siltä, että pakolaisten määrän kasvu on kokonaisuudessaan hieman hidastunut. Siinä, missä kasvu viime vuosina on ollut miljoonia vuodessa, viime vuonna määrä oli enää 300 000 enemmän kuin edellisvuoden lopulla.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetkonfliktiluonnonkatastrofit

Lue myös

Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.