YK:n yleiskokouksessa äänestetään asevientisopimuksen (ATT) luonnoksesta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

YK:n yleiskokouksessa äänestetään asevientisopimuksen (ATT) luonnoksesta

Myös Suomen hallitus oli mukana laatimassa julkilausumaluonnosta. Kansainväliset pienaseiden leviämistä ja asevientiä seuraavat järjestöt ovat kuitenkin huolestuneet, koska luonnoksessa ei mainita ihmisoikeuksia. Jos asevientisopimuksessa ei kielletä aseiden vientiä maihin, joissa niitä todennäköisesti käytetään olemassa olevien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden vastaisesti.

YK:n yleiskokouksen ykköskomiteassa äänestetään piakkoin maailmanlaajuisen asevientisopimuksen (ATT) julkilausumaluonnoksesta. Myös Suomen hallitus oli mukana laatimassa julkilausumaluonnosta. Kansainväliset pienaseiden leviämistä ja asevientiä seuraavat järjestöt ovat kuitenkin huolestuneet, koska luonnoksessa ei mainita ihmisoikeuksia. Jos asevientisopimuksessa ei kielletä aseiden vientiä maihin, joissa niitä todennäköisesti käytetään olemassa olevien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden vastaisesti, se ei auta parantamaan ihmisten turvallisuutta.

Tästä syytä kansainväliset järjestöt pyytävät, että ihmiset vetoaisivat maidensa edustajiin julkilausumaluonnoksen korjaamiseksi. Suomessa viestin voi lähettää ulkoministeri Erkki Tuomiojalle. Lisätietoja asekaupasta ja asevientisopimuksesta ATT (Arms Trade Treaty) saa Control Arms -kampanjan sivuilta.

Asekauppa ei tunne rajoja

Ihmisoikeusjärjestöjen uusin asekauppaa käsittelevä raportti kuvaa asekaupan salattuja reittejä ja porsaanreikiä, joita myös eurooppalainen, pääasiassa hallitusten omistama aseteollisuus käyttää. Raportin mukaan asevienti Kiinaan kukoistaa, vaikka maa on ollut liki kaksikymmentä vuotta EU:n täydellisessä vientikiellossa. Agusta Westland ja Eurocopter toimittavat kuitenkin Kiinan uuteen taisteluhelikopteriin osia, "joita ilman se ei lentäisi", sanoo Amnestyn ja Oxfamin tuottama raportti.

Vientikielto on sitova normi, mutta myös EU-maiden laatima Code of Conduct, aseviennille suuntaviivoja antava yhteinen poliittinen ohjeisto, vuotaa pahasti. Hollannissa, Irlannissa ja Britanniassa toimivat yritykset myyvät komponentteja Israelin Apache-taisteluhelikoptereihin, vaikka säännöstö kieltää kaupan sotaakäyvään maahan. Se kieltää viennin myös maahan, joka ei noudata YK:n päätöslauselmia. Uzbekistanissa ammuttiin keväällä siviiliväestöä brittien Turkin kautta myymistä Land Rover -autoista.

Itävaltalainen asetehdas Glock suunnittelee tehdasta Brasiliaan, jolloin se vapautuisi EU-ohjauksesta kokonaan. Romanialaisia, unkarilaisia ja bulgarialaisia aseita on kaupan jo Bagdadissa.

Kaksoiskäyttöaseiden tuotanto laajenee nopeasti, eikä sitä säädellä. Aseet myydään siviilikauppatavarana, ja ne on helppo muuntaa sotilaskäyttöön.

Aseisiin käytetään nyt enemmän varoja kuin kylmän sodan päättyessä. Kolme EU-maata (Ranska, Saksa, Iso-Britannia), USA ja Venäjä vastaavat 82 prosentista maailman asekaupan volyymistä. EU:lla on erittäin vahva rooli, koska se pyrkii avaamaan sisäiset asemarkkinansa ja kontrolloi tulliliittona jäsenmaiden kauppaa unionin ulkopuolelle. EU-maat ovat myös ylivoimaisesti suurin myyjä Afrikkaan suuntautuvassa viennissä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia