Uutiset Irakin konflikti

YK: Irakin humanitaarinen kriisi pahenee

Yli 8,6 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.
Pakolaisleiri Kirkukissa vuonna 2014. (Kuva: IOM / cc 2.0)

Irakin humanitaarinen tilanne vaikeutuu samalla, kun konflikti pitkittyy ja selviytymiskeinot sekä rahoitus vähenevät, sanoo YK:n katastrofiaputoimisto OCHA tuoreessa raportissaan.

Raportin mukaan humanitaarista apua tarvitsevien irakilaisten määrä on noussut yli 8,6 miljoonaan ihmiseen. Noin 3,2 miljoonaa heistä on maan sisäisenä pakolaisena. Moni on paennut Salah al-Dinin tai Anbarin maakunnista, joissa sotilasoperaatiot ja turvattomuus ovat luoneet lisää pakolaisuutta. Samaan aikaan moni on kuitenkin myös palannut kotiin, järjestö kertoo.

Irakin turvallisuustilanne alkoi heiketä kesällä 2014 äärijärjestö Isisin otettua valtaansa laajoja alueita. Sen jälkeen tilanne on pahentunut. Tämän vuoden syyskuussa kuoli OCHA:n mukaan yli 500 irakilaissiviiliä.

Väkivaltaisuudet ovat heikentäneet myös vedensaantia, ja koleraepidemia on levinnyt ympäri maata. Tapauksia on todettu yli 1 600.

YK pyysi kriisin hoitoon kesällä 498:ää miljoonaa dollaria. Summasta 41 prosenttia on saatu kasaan, OCHA kertoo.

Irakin konflikti katastrofiapukonfliktiturvallisuus Irak

Lue myös

Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija

Mosul on yhä raunioina vuosi valtauksen jälkeen – ”Suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”

Irakin hallituksen joukot valtasivat Mosulin kaupungin Isisiltä viime vuoden heinäkuussa. Järjestöjen mukaan alueelle ei ole saatu riittävästi apua. Sadat tuhannet elävät yhä pakolaisina ja palanneet joutuvat elämään raunioiden keskellä.
Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.