Uutiset Ympäristö

Yhteisöllinen metsätalous tuottaa tulosta Meksikossa

Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.
Kaksi miestä katselee puuntaimia katoksen alla
kertakäyttöoikeus (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

”Unelmoin terveestä ja kestävästi hoidetusta metsästä”, meksikolainen metsänhoitaja Rogelio Ruíz sanoo. Hänen reseptinsä on metsän perusteellinen puhdistaminen, puun hyötykäyttö ja uudelleenistutus.

Ruízin pitää toimenpiteitä välttämättöminä kotiseudullaan eteläisessä Oaxacan osavaltiossa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia. Hän on vastuussa La Trinidadin alueen yhteismetsistä zapoteekki-intiaanien asuttamassa Ixtlán de Juárezin kunnassa.

Lokakuussa tuli kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun alueen omistus siirtyi yksityisiltä metsäyhtiöiltä yhteisölle. Metsät ovat perinteisen järjestelmän mukaisesti yhteisön yhteisessä käytössä, eikä oikeutta voi siirtää muille.

Ruíz muistuttaa, että metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittämisessä, mutta samaan aikaan ne joutuvat kärsimään lämpötilan ja sateiden vaihteluista sekä tuholaisten lisääntymisestä.

Toukka ahmii neulasia

Männynneulasia ahmiva Zadiprion falsus Smith -hyönteisen toukka on vuodesta 2017 ulottanut tuhojaan 10 000 hehtaarin alueelle Oaxacassa. Ruízin valvomalla 805 hehtaarin metsäalalla vitsauksesta kärsii 106 hehtaaria.

Syyskuussa alueelle ruiskutettiin biologista torjunta-ainetta ilmasta ja sen jälkeen on turvauduttu käsikäyttöisiin ruiskuihin, Ruíz kertoo.

Metsänhoitosuunnitelma vuodelta 2014 sallii yhteisön hakata vuosittain 5 000 kuutiota puuta. Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.

Kestävää metsänhoitoa Meksikossa opastavan järjestön listoilla on lähes 5 000 yhteismetsiä hallinnoivaa yhteisöä, joista 2 100 hyödyntää tätä luonnonvaraa kaupallisesti. Vain 600 yhteisöllä on metsien hoito- ja suojeluohjelma, joka tarvitaan, jos mielii mukaan valtion metsäkomission hankkeisiin.

Metsän monet palvelukset

Meksiko tuottaa vuosittain puuta seitsemän miljoonaa kuutiota, josta Oaxacan osuus on vajaat seitsemän prosenttia. Metsät tekevät paljon muutakin: moni kaupunki saa niistä juomavetensä, ne säätelevät veden kiertoa, tuottavat ruokaa ja sitovat hiilidioksidia.

Koko Ixtlánin kunnassa tuholaiset ovat levinneet 600 hehtaarin metsäalalle. Taistelussa niitä vastaan testataan nyt viiden eri mäntylajikkeen kestävyyttä, Ruíz kertoo.

”Marras-joulukuussa valitsemme siemenet. Haluamme nopeakasvuisia ja tuholaisille vastustuskykyisiä lajikkeita”, hän selittää. Kunnan taimitarhassa on tänä vuonna kasvatettu 360 000 puuntainta, joista osa istutetaan omiin metsiin ja loput naapurikuntiin.

Meksiko on kasvihuonekaasupäästöissä Latinalaisen Amerikan kakkonen Brasilian jälkeen. Vuoden 2015 päästöt olivat 683 miljoonaa tonnia, joista 20 miljoonaa luettiin metsähävikin tiliin. Vuosina 2011–2016 metsää katosi keskimäärin yli 200 000 hehtaaria vuodessa. Tavoitteeksi on asetettu metsäkadon nollaaminen vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristö ilmastonmuutosmetsät Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.