Uutiset Ympäristö

Yhteisöllinen metsätalous tuottaa tulosta Meksikossa

Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.
Kaksi miestä katselee puuntaimia katoksen alla
kertakäyttöoikeus (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

”Unelmoin terveestä ja kestävästi hoidetusta metsästä”, meksikolainen metsänhoitaja Rogelio Ruíz sanoo. Hänen reseptinsä on metsän perusteellinen puhdistaminen, puun hyötykäyttö ja uudelleenistutus.

Ruízin pitää toimenpiteitä välttämättöminä kotiseudullaan eteläisessä Oaxacan osavaltiossa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuntuvia. Hän on vastuussa La Trinidadin alueen yhteismetsistä zapoteekki-intiaanien asuttamassa Ixtlán de Juárezin kunnassa.

Lokakuussa tuli kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun alueen omistus siirtyi yksityisiltä metsäyhtiöiltä yhteisölle. Metsät ovat perinteisen järjestelmän mukaisesti yhteisön yhteisessä käytössä, eikä oikeutta voi siirtää muille.

Ruíz muistuttaa, että metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittämisessä, mutta samaan aikaan ne joutuvat kärsimään lämpötilan ja sateiden vaihteluista sekä tuholaisten lisääntymisestä.

Toukka ahmii neulasia

Männynneulasia ahmiva Zadiprion falsus Smith -hyönteisen toukka on vuodesta 2017 ulottanut tuhojaan 10 000 hehtaarin alueelle Oaxacassa. Ruízin valvomalla 805 hehtaarin metsäalalla vitsauksesta kärsii 106 hehtaaria.

Syyskuussa alueelle ruiskutettiin biologista torjunta-ainetta ilmasta ja sen jälkeen on turvauduttu käsikäyttöisiin ruiskuihin, Ruíz kertoo.

Metsänhoitosuunnitelma vuodelta 2014 sallii yhteisön hakata vuosittain 5 000 kuutiota puuta. Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.

Kestävää metsänhoitoa Meksikossa opastavan järjestön listoilla on lähes 5 000 yhteismetsiä hallinnoivaa yhteisöä, joista 2 100 hyödyntää tätä luonnonvaraa kaupallisesti. Vain 600 yhteisöllä on metsien hoito- ja suojeluohjelma, joka tarvitaan, jos mielii mukaan valtion metsäkomission hankkeisiin.

Metsän monet palvelukset

Meksiko tuottaa vuosittain puuta seitsemän miljoonaa kuutiota, josta Oaxacan osuus on vajaat seitsemän prosenttia. Metsät tekevät paljon muutakin: moni kaupunki saa niistä juomavetensä, ne säätelevät veden kiertoa, tuottavat ruokaa ja sitovat hiilidioksidia.

Koko Ixtlánin kunnassa tuholaiset ovat levinneet 600 hehtaarin metsäalalle. Taistelussa niitä vastaan testataan nyt viiden eri mäntylajikkeen kestävyyttä, Ruíz kertoo.

”Marras-joulukuussa valitsemme siemenet. Haluamme nopeakasvuisia ja tuholaisille vastustuskykyisiä lajikkeita”, hän selittää. Kunnan taimitarhassa on tänä vuonna kasvatettu 360 000 puuntainta, joista osa istutetaan omiin metsiin ja loput naapurikuntiin.

Meksiko on kasvihuonekaasupäästöissä Latinalaisen Amerikan kakkonen Brasilian jälkeen. Vuoden 2015 päästöt olivat 683 miljoonaa tonnia, joista 20 miljoonaa luettiin metsähävikin tiliin. Vuosina 2011–2016 metsää katosi keskimäärin yli 200 000 hehtaaria vuodessa. Tavoitteeksi on asetettu metsäkadon nollaaminen vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristö ilmastonmuutosmetsät Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.