Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Yhdysvaltain siirtolaispolitiikka käytännössä: Katy Rodriguez oli neljä kuukautta erossa pojastaan

Elsalvadorilainen Katy Rodriguez valitsi mieluummin karkotuksen kuin pidemmän eron pojastaan jäätyään kiinni luvattomasta maahantulosta Teksasissa. ”Kun he viimein antoivat minulle lapseni takaisin, tunsin suunnatonta iloa”, hän kertoo.
Nainen pehmoleluja kädessä, taustalla mies lapsi sylissä
Katy Rodriguez (oik) ja hänen poikansa (isänsä sylissä), San Salvadorin siirtolaisten avustuskeskuksen pihalla. Kuten tuhannet muutkin Yhdysvaltoihin vailla asiaankuuluvia papereita pyrkivät keskiamerikkalaiset perheet, äiti ja poika erotettiin toisistaan. Heidän eronsa kesti neljä kuukautta. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- Jälleen yhdessä! San Salvadorin siirtolaisten avustuskeskuksen pihalla halaillaan jälleennäkemisen riemusta, kun 29-vuotias Katy Rodriguez kohtaa perheensä. Hän on juuri palannut kolmevuotiaan poikansa kanssa Teksasista, jossa äiti ja poika jäivät kiinni luvattomasta maahantulosta.

Kiinnijäämisen jälkeen heidät erotettiin toisistaan yli neljäksi kuukaudeksi. Rodriguez majoitettiin pidätyskeskukseen San Antoniossa, Teksasissa, kun taas poika sijoitettiin lasten turvakotiin New Yorkissa.

Rodriguez olisi voinut hakea turvapaikkaa Yhdysvalloista, mutta se olisi merkinnyt eron jatkumista epämääräiseen tulevaisuuteen. Äiti valitsi mieluummin karkotuksen takaisin El Salvadoriin.

”Minä yhdessä paikassa ja poikani toisessa, se tuntui pahalta, hyvin pahalta. Mutta kun he viimein antoivat minulle lapseni takaisin, tunsin suunnatonta iloa”, Katy Rodriguez sanoo ennen kuin nousee autoon perheensä kanssa.

Majoitus jääkaapissa

Samalla lentokoneella Rodriguezin kanssa El Salvadoriin palasi 132 toiveissaan pettynyttä siirtolaista, mukaan lukien 20 naista, jotka kertoivat pidätyskeskuksissa kokemastaan hyväksikäytöstä ja ihmisoikeusloukkauksista.

Carolina Diaz kertoo, että Teksasissa hänet suljettiin puoleksitoista päiväksi tilaan, jota siirtolaiset kutsuivat jääkaapiksi. Vartijat laittoivat sen ilmanviilennyksen täysille, jolloin huone muuttui hyytävän kylmäksi. Diaz arvelee, että vartijat viilensivät huoneen rangaistuksena luvattomasta rajanylityksestä. Yöksi sentään sai alumiinifoliosta tehdyn lämpöpeitteen.

Toisen puolitoista vuorokautta Diaz vietti kymmenien paperittomien siirtolaisten kanssa metallihäkissä, jota he kutsuivat kenneliksi.

”Kun olin kennelissä, vartijat pilkkasivat meitä, heittivät meille ruokaa kuin olisimme koiria. Melkein aina pilaantuneita makkaravoileipiä”, Carolina Diaz muistelee. Hän muistaa myös nähneensä pidätyskeskuksissa äitejä, jotka vain itkivät lohduttomasti jouduttuaan eroon lapsistaan.

Kidutuksen kaltaista toimintaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin huhtikuussa määräämä nollatoleranssi paperittomille maahanpyrkijöille on erottanut toisistaan tuhannet lapset ja vanhemmat, ja vaikka siirtolaisperheiden hajottaminen onkin sittemmin lopetettu, parituhatta lasta on edelleen säilöttynä omiin pidätyskeskuksiinsa.

Yhdysvallat on luonut maailman suurimman siirtolaisten pidätyskeskusten järjestelmän. Keskuksia on tällä hetkellä 115, ja niissä majailee vuosittain ainakin 300 000 ihmistä.

Kuvat ja äänet metallihäkkeihin suljetuista, itkevistä lapsista ovat järkyttäneet koko maailmaa. ”Lasten pidättäminen ja erottaminen perheistään vertautuu kidutukseen kansainvälisen lain ja Yhdysvaltain omankin lainsäädännön mukaan. Viranomaisilla on pyrkimys painostaa aiheuttamalla vahinkoa”, Amnesty Internationalin Amerikan johtaja Erika Guevara kertoo IPS:lle Mexico Cityssä.

Eniten kärsivät vanhemmistaan erotetut lapset. ”Pelkoa, masennusta, ahdistusta. He menettävät kykynsä luottaa toisiin ihmisiin, ja heille tulee vaikeuksia sopeutua uudelleen yhteisöönsä sekä kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan”, guatemalalainen psykologi Marleny Montenegro sanoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Yhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Senegalilainen räppäri Matar Khoudia Ndiaye studiossa mikrofonien takana

Yhteisöradio varoittaa siirtolaisuuden vaaroista Senegalissa – ”Menestyminen on yhä mahdollista, vaikka pysyy kotona”

Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.
Alakouluikäisiä syyrialaislapsia luokassa

UNHCR: Neljä miljoonaa pakolaislasta ei käy koulua

Miljoonat pakolaislapset eivät pääse kouluun. Määrä on noussut puolella miljoonalla vain yhden vuoden aikana, selviää YK:n pakolaisjärjestön raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.