Uutiset Aseistariisunta

Ydinkoekielto jää Banilta haaveeksi

Ydinkokeet kieltävä sopimus on ollut allekirjoitettavana 20 vuotta, ja moni avainmaa vitkuttelee yhä.
Yhdysvaltain ydinkoe Enewetakin atollilla vuonna 1952. (Kuva: The Official CTBTO Photostream / CC BY 2.0)

(IPS) -- Ban Ki-moonin toinen kausi YK:n pääsihteerinä päättyy vuoden lopussa, ja näyttää pahasti siltä, ettei yksi hänen päätavoitteistaan – kattavan ydinkoekiellon voimaantulo – toteudu.

CTBT-lyhenteellä tunnettu sopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1996, ja sen on sittemmin allekirjoittanut maailman 196 valtiosta 183 ja ratifioinut 164. Murskaenemmistö ei kuitenkaan riitä sopimuksen voimaantuloon, joka edellyttää nimettyjen avainmaiden hyväksynnän.

Kolme noista maista – Intia, Pohjois-Korea ja Pakistan – eivät ole edes allekirjoittaneet sopimusta. Viisi muuta avainmaata – Yhdysvallat, Kiina, Egypti, Iran ja Israel – vitkuttelee ratifioinnin kanssa.

Ban muistutti hiljan, että sopimus on nyt ollut allekirjoitettavana 20 vuotta. Useimmat ydinasevallat ovat pitäneet kokeilut jäissä vapaaehtoisesti, mutta Pohjois-Korea teki hiljan ydinkokeen, joka oli neljäs vuoden 2006 jälkeen. Sen jälkeen maa laukaisi raketin, jonka epäillään liittyvän mannertenvälisiin ohjuksiin.

"Kokeiden jäädytys ei korvaa CTBT:n voimaantuloa", tähdentää Ban, jonka mielestä maailman on aika ryhtyä viimeiseen ponnistukseen sopimuksen toteuttamiseksi.

Yhdysvallat ja Venäjä omistavat 93 prosenttia maailman ydinaseista, ja kumpikin sijoittaa suuria summia niiden nykyaikaistamiseen. Samaan aikaan ydinkoekieltosopimuksen todentamisjärjestelyihin on käytetty jo lähes miljardi euroa.

Aseistariisunta aseet & armeijaydinaseetYK Suomen IPS

Lue myös

Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Suurin osa suomalaisista kannattaa liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen

Vuonna 2017 hyväksytty ydinasekieltosopimus ei ole vielä astunut voimaan. Suurin osa suomalaisista kuitenkin kannattaa sopimusta, selviää tuoreesta kyselystä.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.