Uutiset

WWF: Euroopan liuskekaasuvarannot jätettävä maahan

Liuskekaasu on ilmastonmuutosta kiihdyttävä fossiilinen polttoaine, muistuttaa ympäristöjärjestö.
(Kuva: WCN 24/7 / cc 2.0)

Liuskekaasuvarantoja ei tulisi käyttää niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen takia, sanoo WWF. Liuskekaasu on fossiilinen polttoaine ja sen käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta, muistuttaa ympäristöjärjestö.

"Liuskekaasun pumppaaminen on paitsi hyvin saastuttavaa, myös täysin tarpeetonta. Tärkein tavoitteemme on nyt ilmastokriisin torjuminen lisäämällä puhtaan uusiutuvan energian määrää ja jättämällä fossiiliset polttoaineet maahan", sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.

Euroopan komissio järjesti keskustelutilaisuuden uudenlaisista fossiilisista polttoaineista viime viikolla ja julkaisi alustavat tulokset polttoaineita koskevasta selonteosta. Osa EU-edustajista on kritisoinut näkemystä, että liuskekaasu johtaisi automaattisesti alhaisiin kaasunhintoihin Euroopassa kuten Yhdysvalloissa on tapahtunut.

Tutkimusten mukaan noin 60-80 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tunnetuista varonnoista tulisi jättää käyttämättä jotta mahdollisuus kahden asteen ilmastotavoitteeseen säilyisi.

"Vaikka liuskekaasun hiukkas- ja ilmastopäästöt ovat kivihiiltä ja öljyä alhaisemmat, ovat EU:n päästövähennystarpeet niin suuret, että meillä ei ole enää varaa ottaa käyttöön uusia fossiilisia polttoaineita", sanoo Kangas.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen olisi jo täysin mahdollista Euroopassa. WWF Suomen uuden Kaupunkienergiaraportin mukaan esimerkiksi Helsinki voisi luopua kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä ja siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan, kerrotaan WWF:n tiedotteessa.

Helsingin Energian johtokunnan puheenjohtaja Pekka Majurille riittää, että aikaisemmin asetetut tavoitteet fossiilisten polttoaineiden käytön luopumisesta ajoittuvat vuoteen 2050, mutta yhtiön hallituksessa istuvan Leo Straniuksen mielestä aikataulua tulisi kiristää ja luopuminen tulisi tapahtua jo vuoteen 2020 mennessä.

IlmastopolitiikkaLiuskekaasu ympäristöilmastonmuutossaastuminenuusiutuva energia WWF Suomi

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen