Viime vuonna sodittiin 46 maassa – Konflikteissa sai surmansa 150 000 ihmistä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Viime vuonna sodittiin 46 maassa – Konflikteissa sai surmansa 150 000 ihmistä

Eniten kuolonuhreja vaativat Afganistanin, Jemenin ja Myanmarin konfliktit. Lähes kaikki maailmassa käynnissä olevat konfliktit ovat valtioiden sisäisiä.

Aseistautuneita miehiä sotilasajoneuvon päällä.

Talibanin taistelijat partioivat Kabulin kaduilla. Afganistanin sisällissota oli yksi eniten kuolinuhreja vuonna 2021 vaatineista konflikteista. Kuva: Voice of America.

Tukholman rauhaninstituutin (Sipri) tuoreen vuosikirjan tilastoinnin mukaan sotia tai aseellisia konflikteja oli vuonna 2021 käynnissä kaikkiaan 46 maassa. Niissä sai surmansa noin 150 000 ihmistä, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Ruumiiden määrällä mitattuna kolme pahinta konfliktia olivat Afganistanin, Jemenin ja Myanmarin konfliktit, joissa kaikissa kuoli yli 10 000 ihmistä. Jemenin sisällissodan suhteen vuosi 2022 on tuonut hieman toivoa rauhasta huhtikuun alussa solmitun tulitauon myötä.

Sipri huomauttaa, että vaikka konflikteista johtuvien kuolemien määrä on viime vuosina ollut laskemaan päin, konfliktien muut vaikutukset, kuten pakolaisuus, ruokapula ja humanitaarisen avun tarve, ovat pahentuneet.

Lähes kaikki konfliktit ovat valtioiden sisäisiä. Niissä valtion asevoimat taistelevat erilaisia kapinallis- tai terroristiryhmiä vastaan. Vuoden 2021 konflikteista vain kolmessa oli kyse kahden suvereenin valtion välisistä konflikteista. Ne olivat matalan intensiteetin yhteenottoja Intian ja Pakistanin, Armenian ja Azerbaidžanin sekä Kirgisian ja Tadžikistanin välillä.

Ukrainan itäosissa jo vuodesta 2014 käynnissä ollut sota on Siprin tilastoissa vielä viime vuoden osalta Ukrainan sisäinen konflikti, vaikka Venäjällä onkin ollut siinä näppinsä pelissä jo ennen sen tänä vuonna aloittamaa laajamittaista sotaa.

Uusi ydinasevarustelun kierre uhkaa

Siprin vuosikirjassa nostetaan esiin myös huolestuttava kehityskulku ydinaseiden suhteen. Ydinasevaltiot lisäävät panostustaan ydinaseisiin, ja Sipri ennakoi ydinaseiden määrän kasvavan lähivuosina.

Vuonna 2021 ydinkärkien määrä itse asiassa väheni hieman, mutta tässä oli kyse sellaisten Yhdysvaltain ja Venäjän ydinkärkien purkamisesta, jotka oli poistettu sotilasvoimien valmiudesta jo vuosia aiemmin. Käyttövalmiiden ydinkärkien määrä pysyi suurin piirtein ennallaan.

”Kaikki ydinasevallat lisäävät tai modernisoivat ydinasearsenaaliaan, ja useimmat niistä ovat tiukentaneet ydinaseita koskevaa retoriikkaansa ja korostavat ydinaseiden merkitystä sotilaallisissa strategioissaan”, toteaa Siprin joukkotuhoaseohjelman johtaja Wilfred Wan Siprin julkaisemassa tiedotteessa. Wan pitää kehitystä hyvin huolestuttavana.

Vuoden 2022 alussa ydinasevaltioilla oli Siprin arvion mukaan yhteensä 12 705 ydinkärkeä, joista noin 2 000 pidettiin korkeassa toimintavalmiudessa.

Yhdysvallat ja Venäjä pitävät hallussaan yli 90 prosenttia kaikista maailman ydinaseista. Muista ydinasevaltioista etenkin Kiina on laajentamassa ydinasearsenaaliaan. Satelliittikuvien perusteella Kiinan on arvioitu rakentavan yli 300 uutta ohjussiiloa.

Lisää uusi kommentti